sunnuntai 28. joulukuuta 2014

24 Hahmotelmia vuodelle 2015 ja siitä eteenpäin

Pitkän ajan tavoitteet

Blogin alussa (puoli vuotta sitten) tavoittelin 15-20 vuoden sisällä noin puolen miljoonan euron sijoitusomaisuutta ja 15-20.000 euron vuosittaista osinko- ja muuta kassavirtaa. Tästä pari laskelmaa:

- 15000 e / v -> 1250 e / kk: osinkotuloina tämä olisi 930 e netto, puhtaina pääomatuloina 875 e.
- 20000 e / v -> 1667 e / kk: osinkotuloina 1240 e, pääomatuloina 1167 e.

Nämä laskelmat ovat nykyisen verotuskäytännön mukaan. Verotus muuttuu varmasti vielä monta kertaa. Luvassa on edelleenkin kissanhännänvetoa pääomatulojen ja palkkatulojen verotuksen välillä. Uskon, että pääomatuloihin kohdistuvat negatiiviset asenteet pehmenevät tulevaisuudessa, kun kansankapitalismi (sittenkin) etenee. Yhtenä esimerkkinä vuokratulot, joita yhä useampi tavallinen suomalainen saa perimistään tai hankkimistaan asunnoista. Ruotsiin ja läntiseen Eurooppaan vilkaisten voi olettaa, että ihmisten sijoitusvarallisuus alkaa karttua myös Suomessa lähivuosikymmeninä.

Nykyhintatasolla pärjäisin suhteellisen hyvin 900-1200 euron nettotuloilla, jos asunto olisi maksettu. Inflaation takia 20 vuoden päästä vastaava summa ei riitä. Inflaatio on otettava silti välttämättömänä pahana, joka olisi joka tapauksessa deflaatiota parempi vaihtoehto. Palkkatason pitäisi nousta inflaation mukana, jolloin myös kuukausittaiset säästösummat kasvavat sitä mukaa. Eli inflaatiosta en ole erityisen kauhuissani. Säästäjän on suhtauduttava muutenkin optimistisesti ihmiskunnan, kansakunnan, perhekunnan ja oman itsensä tulevaisuuteen.


Ensi vuoden tavoitteet

Vuonna 2015 odotan seuraavia asioita sijoituksiltani:

- Nykyisten sijoitusten arvo pysyy kutakuinkin samana, en odota suuria arvonnousuja
- Pörssiromahduksen mahdollisuus on, muttei ole mitään tarvetta myydä osakesäästöjä
- Rahastosäästäminen jatkuu: Seligsonin neljään osakeindeksirahastoon 4x50 e / kk, kahteen korkorahastoon 2x50 e / kk (yhteensä 300 e / kk ja 3600 e / vuosi)
- Nordnet-salkkuun osinkotuloja 1200 e brutto
- Listaamattoman osakeyhtiön osinkoja 1000 e brutto
- Pääomaa lisää Nordnet-salkkuun, 2-3 osakeostoa yhteensä 3000-4000 eurolla
- Vuokratuloja sijoitusasunnosta 4700 e brutto
- Sijoitusasunnon laina lyhenee 2500 e
- Osuuskauppojen jäsenosuuksien (400 e) korkoja 50-60 e netto
- Käteissäästöjä niin paljon kuin mahdollista, ihannetilanne 31.12.2015 5000 euroa sijoitustilillä (sen yli menevät osakkeisiin tai rahastoihin)
- Nordnet-salkun, Seligson-salkkujen, osuuskauppojen jäsenosuuksien ja käteisen yhteisarvo 31.12.2015 40.000 euroa (nyt n. 27500)
- Tavoitteena on olla tylsä sijoittaja, kuin horroksessa makaava eläin, joka nousee pari kertaa vuodessa säätämään ja palaa jatkamaan unia :)

Samalla pyrin siihen, että luottokorttimaksut vähenevät, tätä varten pitää olla puskurirahastoa varatilillä, ja suuremmat hankinnat on hyvä ennakoida useampi kuukausi etukäteen. Ei onnistu läheskään aina. Toisaalta kulunut syksy oli taloudellisesti poikkeustilanne perheessämme (väliaikainen tulojen pieneneminen), ja tammikuussa 2015 palataan ns. normaaliin.

Tavoitteet ovat mielestäni realistiset. Otan huomioon sen, että lapsiperheessä on paljon käytännössä pakollisia menoeriä. Ne pitävät säästämisasteen omaan makuuni melko alhaisena, mutta tiedän kyllä, että monelle tuttavaperheelle minun alhainen säästämisasteeni on heille ylivoimaisen korkea. Eikä taida johtua tuloeroista...


Neljän prosentin sääntö

Rapakon takana puhutaan sijoitussäästöihin liittyen ns. neljän prosentin säännöstä (Four Percent Rule). Lyhyesti: varallisuudesta voidaan käyttää vuosittain n. 4% niin, että hankittu pääoma säilyttää (inflaatiokorjatun) arvonsa. Tätä tietenkin voidaan aiheestakin kritisoida, mutta esim. indeksiosakerahastoihin säästävä voi olettaa, ettei pahasti mene metsään tätä sääntöä noudattamalla.

Suomi poikkeaa USAsta ja monesta muusta maasta eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmän osalta. Vaikka näihin puututtaisiin kovallakin kädellä lähivuosina, ero säilyy: kun on tehnyt työuransa, voi odottaa, että saa kohtalaista eläkettä. Samoin sairaudenhoitokulut eivät meillä aja ihmistä konkurssiin kuin poikkeustapauksissa. Tällainen piilovarallisuus on hyvä pitää mielessä. Tuo neljän prosentin sääntö mainitaankin Yhdysvalloissa monesti eläkesäästöistä puhuttaessa.

Onko sitten omien säästöjen kerääminen Suomessa turhaa? Ei tietenkään. Eläkkeelle siirryttäessä tulotaso tippuu joka tapauksessa pysyvästi jo nyt, mihin moni suomalainen ei ole varautunut, vaikka joka kulmalla asiasta muistutetaan. Tilanne ei muutu ainakaan parempaan päin tulevaisuudessa, eli eläkkeiden ja palkkojen välinen ero kasvaa. Tältä ainakin maallikosta näyttää. Siinä ei auta ruikutus, vaan varautuminen. Rikkaus ei varmaan tuo onnea, mutta kohtalainen varallisuus rauhoittaa mieltä.

Neljän prosentin sääntöä soveltaen miljoonan euron fiksusti hajautettu sijoitusvarallisuus riittäisi elämiseen koko loppuiäksi. Tämä toimisi esim. neljän prosentin osinkotuotoilla ja 6-7 prosentin vuokratuotoilla sopivasti allokoituna. Osa korkosijoituksina tietenkin.

Oma tavoitteeni on toistaiseksi puolet tästä: tonni kuussa palkan päälle tai sitä rataa. Neljä prosenttia kakusta.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

23 Procter & Gamble ja muutama muu jenkkiyhtiö

Procter & Gamble siis uutena yhtiönä salkussa. Tiivistettynä yhtiö valmistaa kotitalouksien kulutustavaroita, lemmikkieläimien ruokaa ja vesisuodattimia. 129.000 työntekijää, liikevaihto 2013 yli 84 miljardia dollaria.

Yhtiön tunnettuja tuotemerkkejä ovat mm.
  • Alldays
  • Always
  • Ariel
  • Braun
  • Duracell
  • Fairy
  • Gillette
  • Head & Shoulders
  • Hugo Boss (kosmetiikka)
  • Mach3
  • Max Factor
  • Olay
  • Oral B
  • Pampers
  • Pantene
  • Swiffer
  • Tampax
  • Vicks
  • Wella 

Noihin törmää arkielämässä jatkuvasti. Pientä kivaa, mitä ihmiset ostavat aivan arkiseen kulutukseensa. Melko ennalta-arvattavaa liiketoimintaa kaiken kaikkiaan. Yhtiö kuuluu ns. osinkoaristokraatteihin (kasvava osinko yli 25 vuoden ajalta, tässä tapauksessa 58 vuotta!). Jos maailma ei siis muutu aivan kummaksi, osinko jatkaa kasvuaan tästäkin eteenpäin. Tämänhetkinen osinkoprosentti minun ostohintaan on 2,8%/v. Osinko maksetaan helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Sijoitin siis kuluineen 1468 dollaria Procter & Gambleen. Huvittavana sivukaneettina voisin mainita, että pidin puljua taannoin uhkapelitaloja pyörittävänä yhtiönä, enkä aluksi vaivautunut ottamaan selvää koko Procter & Gamblesta...



AT&T on Yhdysvaltojen suurin teleoperaattori. Paikallis- ja kaukopuhelujen lisäksi tarjoaa kännykkäliittymiä ja nettiyhteyksiä. Osinkoaristokraatti, osinko kymmenkertaistunut viimeisen 25 vuoden aikana. Tämän hetken kurssilla vuotuinen osinkoprosentti 5,5%, maksetaan helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa, samoin kuin Procter & Gamble. Yksi varteenotettava ostokohde ensi vuonna.



IBM, International Business Machines, IT- ja liiketoimintakonsultointia, palvelinliiketoimintaa, ohjelmistoja. Luopunut mm. kuluttajatietokoneiden valmistuksesta, 1980-luvulta muistan lapsuudestani IBM:n "parempana" tietokoneena. Maailman arvokkaimpia brändejä, kurssi pudonnut houkutteleviin ostohintoihin. Myöskin varteenotettava ostokohde ensi vuonna.



Realty Income Corporation tunnetaan REIT:inä, joka maksaa kuukausittaista osinkoa (nykykurssilla 4,5% vuodessa). Tasaisesti tuottoa jakava pörssilistattu kiinteistösijoitusrahasto. Hassua sanoa, mutta eniten kiehtoo kuukausittainen tulo, teoreettisesti tilanne, jossa Realty Income-omistus on miljoona dollaria,  kuukausittainen osinkotulo ennen veroja lähentelisi neljää tuhatta dollaria. Mitäpä sitä muuta enää tarvitsisi? :) Tosipuheissa tämän(kään) osuus salkussa ei saisi olla loppupeleissä viittä prosenttia enempää. Mutta salkussa kuitenkin, varteenotettava ostokohde vuodelle 2015. REIT:eistä varmastikin tunnetuin ainakin suomalaisten sijoitusbloggareitten keskuudessa.



Tässä muutama tällä hetkellä mielessä pyörivä sijoitus. Ei mitään villiä eikä erilaista, mutta kovasti näyttää kuumottavan nyt ostohalut tuonne Amerikkaan päin. Ostohaluja ohjaa kaupankäyntikulut, jotka yritän pitää alle yhden prosentin.

Eli Nordnet, jos haluatte tyytyväisen asiakassuhteen jatkuvan, antakaa USA-osakekampanjan jatkua, 15 euron minimi on paljon nettivälittäjältä. Olen varmasti yksi tuhansista, joiden kaupat ovat yleensä luokkaa 1000 euroa.

Samoin päähän on jäsähtänyt Ruotsin puolelta Handelsbanken, mm. siitä Mika Hyttinen kirjoittaa kirjassaan, jota hiljakseen luen.

Tätä tämä on, mukaniinjärkevän sijoittaja-säästäjän päähän juuttuu yksittäinen idea, jota ei todennäköisesti saa päästään ennen ostoja. Eikä sittenkään.



perjantai 19. joulukuuta 2014

22 Osto: Procter & Gamble ja osuuskaupan jäsenyyksiä

Eilen tein päänavauksen US-osakkeiden ostossa: Ostin 16 kpl Procter & Gamblen osaketta. Tähyilin samaan aikaan paria muuta (IBM, AT&T), mutta niiden aika tulee myöhemmin.

Hankintahinta kuluineen 91,74 $/kpl. Ei ole vuoden alimpia hintoja, mutta, kuten Sharevillessa kuittasin, "holding period: forever". Uskon siis, että ostohinta on sopiva kymmenien vuosien päästä katsottuna. Tulevaisuudessa lisäostoja, jahka alkaa olla hajautusta USA-salkussa.

Samalla saa ensi kertaa tuntumaa kvartaaliosinkoihin, ensimmäiset, joskaan ei suuren suuret osingot tulevat alkuvuodesta.

Rahat ostoihin sain kasaan Fiskarsin osingosta, Nordnet-tilillä maanneista muutamasta satasesta ja Handelsbankenin sijoitustililtä nostetulla 600 eurosta.

Samalla nostin sijoitustililtä 300 euroa, jotka käytin kolmeen osuuskaupan jäsenyysmaksuun. Nyt niitä on 400 euron edestä, ja keväällä odotettavissa oleva (veroton) korko on huimimmillaan yli 14%! Jos pari satkua saa ennen vuodenvaihdetta vielä jostain revittyä, käyn hommaamassa osuuksia lisää.

Paikallisen Prisman asiakaspalvelupisteessä ei tarvinnut selitellä, näytti olevan virkailijalle tuttu juttu tällainen osuuksien haaliminen. Sanoi vielä, että osuuspääoman korko ei ole kuitenkaan vuorenvarma, vaan se päätetään vuosittain. Sanoin olevani tietoinen asiasta.

Aikaa osuuksien ostoon meni n. 10 minuuttia.

Sijoitustililtä lähti siis 900 euroa, jäi 500.


Vuoden 2014 uudet sijoitukset ovat tässä:

- kaksi osakeostoa: Nokian Renkaat ja Procter Gamble 2207 eur
- rahastosäästöhankintoja 3655 eur, alkuvuonna rahastolunastuksia
- sijoitusasunnon osto ja vuokraus
- osuuskaupan jäsenyyksien osto 300 eur

Olen näihin tyytyväinen. Ensi vuonna tosin on tavoite sijoittaa uudestaan myös kaikki osingot ja osuuspääomien korot. Tämä ei vuonna 2014 toteutunut täysin, osingoista sijoitin uudestaan n. 245 euroa. Netto-osinkoja tuli n. 1650 euroa. Rahastosäästöihin ei ole tarkoitus koskea vuonna 2015.


Vuoden osingoista, ensi vuoden tavoitteista jne. kirjoitan vähän tuonnempana.


Tällä hetkellä luvussa Mika Hyttisen Vaurastu kuin Warren Buffett. Asialliselta vaikuttaa näin ensi sivujen perusteella.


keskiviikko 10. joulukuuta 2014

21 Kivasti tuloja tässä kuussa

Tässä kuussa bruttopalkka hipoo kuutta tonnia, mikä on reippaasti enemmän kuin normaalisti. Siihen vielä päälle omat ja puolison veronpalautukset (vajaa tonni) sekä Fiskarsin lisäosingot (260 miinus verot), niin alkaa talouspuoli olla perheessä oikenemaan päin. Suuremman palkan syy on sivutyötulot. On tässä työtä tehtykin enemmän, kuin osasi odottaa. Ei ole minusta kahden työn tekijäksi pidemmän päälle. Nyt tajuaa entistä paremmin, mikä ylellisyys vapaa-aika on.

Tarkistin verokortin tulorajat: näillä näkymin ei pitäisi tulla mätkyjä tämän vuoden tuloista.

Nordnetin tilillä on käteistä 450 dollaria eli rapiat 360 euroa. Fiskarsin osingot vaihdan heti 18.12. dollareiksi, ja jos osan palkkarahoista nipistäisi vielä siihen päälle, voisi ruveta tutkailemaan ostoja rapakon takaa. Mutta mitä? Taitaa mennä joulupyhät sitä miettiessä.

Mitä USA-osakkeita sinä ostaisit?

lauantai 29. marraskuuta 2014

20 Talvivaara, osakepoiminnan vaikuttimet, "pankin rahastot" ja muita mietteitä

Talvivaaran kaivostoimintaa käytännössä pyörittävä operatiivinen yhtiö hakeutui marraskuussa konkurssiin. Pörssilistattu emoyhtiö taitaa jatkaa vielä toimintaansa, mutta pörssikauppa on ollut pysähdyksissä. On käytännössä varmaa, että osakkeenomistajat ovat menettäneet rahansa. Näin olen käsittänyt, en ole erityisen aktiivisesti lukenut Talvivaara-uutisia otsikoita lukuunottamatta.

Tässä vaiheessa on tietenkin hyvä sanoa, etten koskenut Talvivaaraan pitkällä tikullakaan. Muistan silti harkinneeni taannoin yhtiöön sijoittamista, mutten kovin vakavasti. Mielikuva kuitenkin oli, että Talvivaaran aikeet vaikuttavat silloin lupaavilta. Suurin syy, etten sijoittanut, taisi olla se, että kyseessä oli uusi yhtiö, ja kaivosala oli itselle vieras.

Yksi syy on varmaan myös se, millä perusteilla olen osakkeita poiminut. Ei ole mikään suuri paljastus, että kaikenlaiset mallisalkut, osakelistaukset sekä toisten antamat lausunnot ja arviot yhtiöistä ovat olleet tärkeitä, jopa ratkaisevia. Minulla ei ole ollut mitään tarkkaa seulomismenetelmää osakkeita valitessa, kuten monilla esim. sijoitusblogeja pitävillä on. Tyydyn peesaamaan, miettimään, onko yhtiöiden toiminta vakaata, tulevaisuus mahdollisimman selkeä (turvattu), osinkohistoria myös selkeä ja järkevä jne. Talvivaaran suhteen en osannut peesata ketään :)

Se, mitä kymmenettuhannet piensijoittajat ovat viimeisen vuoden aikana Talvivaaraa ostaneet, on surullisempi tarina. Toivottavasti jokainen viime aikoina rahansa Talvivaaraan laittanut on tajunnut, että kyseessä on arpalappu, ei mikään arvosijoitus, eikä edes kasvu-.

Osakelistoista, joita olen seurannut, voin mainita Balancen listan (Kauppalehti), mallisalkuista Kim ja Tom Lindströmin Nordnet-mallisalkku sekä Anders Oldenburgin Phoebus-rahaston sijoitukset.

Osakesalkkuni on muovautumassa hyvää vauhtia indeksinomaiseksi Helsingin pörssin suhteen. Samalla periaatteella voisi alkaa ulkomaisten sijoitusten poiminta.

Phoebus-rahastosta saa kätevästi aasinsillan otsikossa mainittuihin ns. pankin rahastoihin. Tämän nimikkeen alle tavataan laittaa pankkien aktiiviset, kovakuluiset osake- ja yhdistelmärahastot, miksei myös korkorahastot.

Itse vierastan niitä kulujen takia (joista ehdottomasti myrkyllisin on jatkuvasti lypsettävä hallinnointipalkkio, millä nimellä se sitten onkin). En myöskään osaa enkä uskalla suositella niitä kellekään. Monet rahastot mainostavat itseään erilaisilla palkinnoilla ja tunnustuksilla. Erilaiset instanssit jakelevat näitä tunnustuksia muuten valtavia määriä, tuntuu, että joka pankissa on kymmeniä "parhaita" rahastoja milloin missäkin kategoriassa mitattuna.

Indeksirahastot ovat osa omaa sijoitussalkkuani, ja jos jotain suosittelen, niin niitä, mielellään kuukausisäästönä ajoituksesta suuremmin välittämättä. On vain huolehdittava, että sijoitushorisontti on riittävän pitkä suhteessa valittuihin rahastoihin.

Ovatko "pankin rahastot" sitten pelkästään haitallisia? Mielestäni ei. Ne sopivat (kai) ihmisille, jotka eivät halua / uskalla hajottaa raha-asioitaan yhtä pankkia laajemmalle, joilla ei ole mitään hajua tai kiinnostusta sellaisiin asioihin, kuin indeksin voittaminen - tai esim. taloudellinen riippumattomuus. Säästäminen on joka tapauksessa se pointti. Myös kovakuluisiin rahastoihin sijoittava todennäköisesti voittaa jotain, onhan iso osa meistä suomalaisista sellaisia, jotka eivät säästä yhtikäs mitään.

Toisaalta: jos kyseessä on omat rahat, miksi ei ottaisi selvää asioista enemmän? Harva tekee muitakaan investointeja (auto, asunto) sen yhden ja ainoan autokauppiaan tai kiinteistönvälittäjän suosittelujen perusteella? Samanlaista kilpailutusta se rahastovalinta on mitä muuallakin.

Aiemmin olen kirjoittanut, etten laita säännöllisiä kuukausittaisia salkkukatsauksia, koska ne eivät ole järin relevantteja omassa projektissani (vähän kuin raportoisi sadan metrin välein maratonin etenemistä). Kuitenkin, liukuilen kannassani vähän: on mukava laitella lukuja pitkin matkaa päiväkirjaan, ja katsoa niitä jälkeenpäin. Tässä kuussa Nordnet-salkku on käväissyt ATH-lukemissa, Seligson-rahasto on kasvanut kolmellasadalla, Handelsbanken-sijoitustili viidelläkympillä. Siinä tärkeimmät.

___________________________________________________

Eli eilisen luvut 28.11.2014:

Nordnet-salkku 21 052,09 eur
- josta käteistä 252,54 eur

Seligson-rahastot 4983,15 eur
- joista korkorahastoja 2250,08 eur

Handelsbanken-sijoitustili 1400 eur

Osuuskaupan osuus 100 eur

Sijoitusasuntolaina -81661,89 eur
- lyhentynyt 838,11 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014

lauantai 1. marraskuuta 2014

19 Kärvistelyä / valuutanvaihtoa / Pörssin liikkeet

Lokakuu vaihtui marraskuuksi. Monet sijoitusblogin pitäjät julkaisevat kuukausikatsauksiaan. Itselleni kuukausittainen seuraaminen ei ole tarpeen (vaikka nytkin laitan lukuja pöytään...). Pikemminkin siitä voi olla vahinkoa, jos fokus uhkaa siirtyä lyhyen aikavälin muutosten tarkasteluun. Sehän on - herra varjele - aktiivisuutta! Tämä aktiivisuus voi siirtyä kaupankäyntiinkin. Passiivinen holdaus on kannattanut minulla ainakin toistaiseksi.

No, totta puhuen on mielenkiintoista seurata toisten raportointia. Ja sijoituspäiväkirjan pito kannattaa, tällaisen puolijulkisen varsinkin. Kuten hauska sijoituspäiväkirjailija Kinski on tainnut mainita, kaikki virheet ja muut vain julkisesti näkyviin. Siinä oppii.

Henkilökohtainen ja perheen talous menee melko nollalinjalla. Itselleni ajoittainen kitsastelu jopa sellaisissa menoissa kuin ruoka- ja polttoainekuluissa sopii vallan mainiosti. Perhekin sietää, kun on pakko :)

Tämä kärvistely helpottaa vasta vuodenvaihteen tienoilla. Eli ahdinko, kuten olen aiemminkin maininnut, on väliaikainen. Eikä edes voi puhua ahdingosta, syksylle sattuneet suurehkot hankinnat ja muut ovat olleet tiedossa jo aiemmin. Voi olla, että käteissäästöjä on nostettava jonkin verran sijoitustililtäkin. Siellähän ne odottavat hetkeä, jolloin rahaa tarvitaan.

Nordnet-tilillä on ollut käteistä 250 euroa. Tällä viikolla avastin Nordnetiin dollarivaluuttatilin, ja vaihdoin sinne 300 dollaria. Huu! Pieni askel, mutta ompahan tälläkin pojalla ensimmäisen kerran elämässään Ameriikan rahoja tilillä. Vaihtokurssi oli 0,7955. Dollari on parissa päivässä vahvistunut niin, että ollaan euron verran rikkaampia.

Laitan tähänkin suunnitelmani: kun kasassa on 1200-1400 dollaria, voi harkita ensimmäistä ostoa USA:n osakemarkkinoilla.

Lokakuussa Helsingin pörssissä käväisi pelko: melko raju dippi on nyt takanapäin, ja oman Nordnet-salkkuni laskennallinen arvo on noussut lokakuun pohjilta pari tonnia. Eilen perjantaina (31.10.) mm. Fiskars ja Nokian renkaat julkaisivat osavuosikatsauksensa. NRE laski about 8 prosenttia, Fiskars sitä vastoin nousi yli 9%. Fiskarsin kurssireaktio oli sikäli mielenkiintoinen, että eilen julkistettu lisäosinko oli varmasti jo tiedossa etukäteen. En odottanut noin rajua reaktiota, mutta eipä mitään. Joulun alla on luvassa 260 euroa lisää osinkopottiin, jolloin tänä vuonna maksetut osingot nousevat uuteen ennätykseensä. Että näin.

---------------------------------------------------

Eilisen lukuja:

Nordnet osakesalkku 20741,57 e
- josta käteistä 251,44 e

Seligson-salkut 4615,03 e
- josta korkorahastoja 2129,41

Handelsbanken sijoitustili 1350 e

Sijoitusasuntolaina -81867,36 e
- lyhentynyt 632,64 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014

perjantai 17. lokakuuta 2014

18 Suomalaisten sijoitustietämyksestä vielä / sijoittamisen kulut

Edellisessä blogikirjoituksessa valittelin sitä, miten hatara käsitys suomalaisilla keskimäärin on pitkäaikaissäästämisen mahdollisuuksista. Tarkennan vähän.

Itse en ole talouden, markkinoiden, rahoituksen, yrittämisen tai sijoittamisen asiantuntija, täysin itseoppinut. Ja itseoppineena tunnustan sen, että tietoni ovat edelleen varsin keskinkertaiset em. aloilla. Oman perehtymisen lähtökohta on minulla aina omat rahat sekä niiden sijoittaminen. Siinä sivussa toivon, että näkemystä kertyy myös taloudesta laajemmin.

Mikä minä olen siis muita neuvomaan?

Ehkä neuvomaan siinä mielessä, että minunkinlaiseni ummikko pääsee sijoittamiseen sisälle, omaksuu perusperiaatteet ja osaa laatia oman suunnitelman, jota myös noudattaa. Ei ole siis kyse salatieteistä, pikemminkin mitä inhimillisimmistä asioista. Se muuten kiinnostaakin esim. pörssiä seuratessa, miten suuri merkitys ihmisten korvien välillä, vaistoilla ja erilaisilla psykologisilla lainalaisuuksilla sielläkin on.

Omat neuvoni itselleni ovat tiivistetysti seuraavat (sijoitusblogien kirjoittajille ja lukijoille täysin tutut varmasti):

- Pyri jatkuvaan säästämiseen
- Sijoita säästöt todennäköisen lunastamisajan mukaan: pitkäaikaiset osakkeisiin, lyhytaikaiset tilille tai korkopapereihin
- Pyri mahdollisimman pian pääsemään mukaan positiiviseen kassavirtaan: säännöllisiin osinkoihin, vuokratuottoon kulujen jälkeen jne.
- Koska ajoittaminen ei onnistu, sijoita säännöllisesti miettimättä pörssin syklejä (tässä kuitenkin tsekattava esim. osakkeen hinta tunnuslukujen jne valossa)
- Koska et ole ammattilainen etkä onnenpekka, pyri laajasti hajautettuun, indeksinomaiseen salkkuun
- Sijoita niin, että tajuat, mihin sijoitat
- Älä luota omiin erikoiskykyihisi, sellaisia ei todennäköisesti ole, luota tutkimustuloksiin ja pitkäaikaisiin totuuksiin (esim. osakkeiden pitkäaikainen tuotto)
- kulut, erityisesti jatkuvat hallinto- ja säilytysmaksut alas
- Osta, älä myy
- Älä välitä pörssikurssien vuoristoradasta, maailmanloppua ei siellä ole toistaiseksi tullut, vaikka toisin on väitetty
- Ota asioista selvää, mutta älä tee mitään, joka tuntuu tervan juonnilta

Ja neuvot sellaiselle, joka ei jaksa talouteen perehtyä, tulevat muualta: Warren Buffettin ja monen muun neuvo valtaosalle sijoittajista on indeksirahasto. Kulut alas, jatkuva säästö, turha hötkyily pois, that's it. Parhaimmillaan, kun omat rahat ovat pelissä, mielenkiinto kasvaa. Näin tapahtui mm. minun kohdallani. Tuo äsken mainitsemani tervan juonti liittyy tähän: jos et halua perehtyä, hyppää indeksin kelkkaan. Kultainen keskitie on tuottanut hyvin tähän asti.

Ja oma kivijalkapankki on todennäköisesti se kalliimpi vaihtoehto indeksirahastosäästäjälle (jos koko kivijalkapankki sellaisia tarjoaa).

------------

Sitten vielä sijoittamisen kuluista. Nordnetissä on vuoden loppuun asti USA-osakkeissa kampanjahintaan viiden euron alennus minimikuluun kaupankäynnissä. Esim. 1000 euron osakeosto maksaisi 10 e (1%). Toivottavasti kampanjahinta jää pysyväksi, syytäkin on: Nordnetille alkaa löytyä oikeita kilpailijoita nettivälittäjissä, kun kivijalkapankeista ei siihen ole ollut (ainakaan omastani). 15 euron  minimimaksu on hiukka korkea.

Interactive Brokersilla yksittäiset osakeostot maksavat murto-osan tuosta kympistä, mutta heillä on 10 dollarin kuukausimaksu. Tämä on minun tapauksessani ratkaiseva tekijä. Jos teen ostoja 2-4 kertaa vuodessa, kuukausimaksu on puhtaasti riesa ja ylimääräinen kulu.

Mutta saapa nähdä, mitä ajan mittaan tapahtuu. Nordnetiin olen ollut tyytyväinen, ja oikeastaan kiintynytkin. Mahdollisen kilpailija pitää tarjota jotain selkeästi parempaa, että salkku muuttaisi Nordnetistä pois.

Asuntolainakuvioita taannoin säädellessä se vanha rakas pankki sai jäädä ilman mitään tunnontuskia taakse, kun tarjous ja palvelu ei oikein lämmittänyt. Nykyisenkin pankin on parempi näyttää käytännössä, että olen heille tärkeä ("tärkeä") asiakas.


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

17 Dippi / suomalaisten sijoitustietämys

Tänään meni automaattisesti tililtä 200 euroa Seligsonin osakerahastoihin sekä 100 euroa Seligsonin pitkän koron rahastoihin. Sen lisäksi tallensin 50 euroa Nordnetin tilille ja 50 euroa Handelsbankenin sijoitustilille.

Kun Nordnetin tilillä on sopiva määrä käteistä (1000 euroa tai enemmän), olisi määrä laajentaa osakeomistuksia. Tilillä on nyt 250 euroa, joten aikaa menee vielä. Siinä vaiheessa, kun säästössä on riittävästi käteistä, lienee jo selvä, onko nyt alkanut luisu pörssissä aito markkinakäänne vai jääkö korjausliikkeeksi.

Tällä hetkellä seuraan Realty Income -REIT:in kurssikehitystä ja katselen muita pohjoisamerikkalaisia REIT:tejä, eli loikka Uudelle Manterelle taitaa olla seuraava iso liike. Kannattaisikohan eurosäästöjä vaihtaa syksyn mittaan dollareiksi pienissä erissä? Dollari näyttää vahvistuvan euroon nähden, minkä perusteella kannattaisi. Seurailen tilannetta.

Viime aikoina olen ihmetellyt, miten ohut tietämys suomalaisilla on pitkäaikaissäästämisen mahdollisuuksista. Työkaveri, yliopistokoulutettu mies, oli periaatteessa kiinnostunut osakesijoittamisesta tai osakerahastosijoittamisesta, kunhan "riskiä rahan menettämisestä ei olisi ja sijoitus tuplaantuisi lyhyessä ajassa"!

Riskin ja tuoton suhde on siis aivan hakusessa, samoin koko sijoittamisen idea on yksipuolinen kuin mikä. Hesarin tällä viikolla haastattelema mieskään ei pitänyt riskistä, joten osakkeet olivat hänen puolestaan poissa laskuista. Tähän asti ok, mutta sitten mies pohti, että omaisuutta voisi kasvattaa ottamalla lisää lainaa ja ostamalla kalliimpi asunto... Huh huh. Kauhistelen siksi, että toivoisin keskivertosuomalaisen olevan vähän enemmän perillä sijoittamisen ideasta. Ei olisi minulta eikä keneltäkään yhtään pois. Muutenkin käsitys siitä, että (pääsääntöisesti) asuntosijoittaminen on ainut kunniallinen tapa vaurastua, tuntuu olevan melko yleinen. Tuollainen kalliin kodin omistaminen ei varsinaista sijoittamista edes ole.

Miten olisi hajauttaminen eri omaisuuslajeihin? Sillä sitä niin maan kauheaa riskiä voisi hallita.

Lopuksi hassu havainto: tunnen erikoista kyllä outoa mielihyvää osakeomistusten sulaessa usean sadan euron päivävauhdilla :) Dippejähän nämä notkahdukset ovat (eli nousu seuraa ennemmin tai myöhemmin). Lieneekö se sitä, että olen psyykannut itseni katselemaan rauhallisesti sivusta? Vai sitä, että kiinnostavat osakkeet lähenevät houkuttelevia ostohintoja?




torstai 9. lokakuuta 2014

16 Kurssit sahaavat - sahatkoot

Helsingin pörssissä on lasketeltu tällä viikolla reippaasti alaspäin. Sitä ennenkin kurssiliikkeet ovat olleet aiempaa voimakkaampia. Onko pidempi lasku / notkahdus alkanut, sitä en tiedä. Tätä tämä käytännössä on: jälkeenpäin näkee selvästi, milloin osakekurssit ovat lähteneet pidempään nousuun tai laskuun, mutta tänään ei ensi viikosta tai loppuvuodesta voi esittää kuin enemmän ja vähemmän valistuneita arvauksia.

Romahtaako pörssikurssit ja samalla osake- ja osakerahasto-omistukseni, on aika sivuseikka. Mitään ei tarvitse nyt myydä. Kaikki omistuksieni arvonmuutokset ovat vain lukuja ruudulla, kun ei ole tarvetta realisoida niitä. Lähinnä osingot ovat tähän asti olleet todellista pätäkkää.

Jos tästä alkaa laskumarkkina, sopii aloittaa osakeostot. Rahaa vain ei ole. Toivottavasti jouluun mennessä saisi sen 1000-1500 euroa kasaan, millä voisi ostaa jotain täydentämään salkkua. Saas nähdä, olisiko uuden aluevaltauksen paikka - ulkomaisten osakkeiden ostot...

Rahatilanne on juuri nyt tiukka, minkä tiesin jo kesällä. Eräänlainen pohjakosketus on tainnut jo jäädä taakse. Palkkaan tulee ensi viikolla lisää mukavasti sivu- ja ylitöistä. Sivuduuni rasittaa kohtalaisesti, mutta motivaation ollessa kohdallaan jaksaa painaa.


Tämän päivän lukuja:

Nordnet-salkku 19740 eur
- josta käteistä 200 eur

Seligson-salkut 4261,69 eur
- joista korkorahastoja 2031,45 eur

Handelsbanken sijoitustili 1300 eur

lauantai 27. syyskuuta 2014

15 Hajautusta ulkomailta / USA

Tällä hetkellä sijoitettavaa rahaa ei ole paria Nordnet-tilillä makavaa satkua enempää. Hyvä aika siis mietiskellä, mitä ostaisi, jos rahaa olisi.

Sijoituksissani pistää jokaisen silmään varmasti maariski: kaikki suorat osakeomistukset ovat Suomi-yhtiöitä. Rahasto-omistuksista vajaa kymmenen prosenttia on kiinni Seligson & Co:n Suomi indeksirahastossa. Yksityisen osakeyhtiön omistukset varsinkin ovat täysin Suomea, samoin sijoitusasunto. Tarttisko tehdä jotain?

Suomi on reunamarkkinana keskimääräistä suurempi riski: aikojen saatossa riski tosin on näyttäynyt paljolti osakemarkkinoiden keskiarvoa suurempina tuottoina, mutta riski se on riski toisinkinpäin. Ainakin näennäisesti kotimaa on tutumpi, mutta tämähän ei merkkaa paljoa, en ole mikään Suomen markkinoiden asiantuntija.

Salkkuni yhtiöistä valtaosa on tosin aidosti kansainvälisiä ja eri alueilta tuottoa saavia. Siksi ei pidä tuijottaa pelkästään yhtiöiden koti- tai lähtömaata. Kansainvälisyys tuo tietenkin muita maantieteellisiä riskejä, mm. YIT:n ja Nokian Renkaiden venäjäriskin.

Joka tapauksessa osakeomistukset ovat jo nyt melko pitkälle indeksinomaisia. Tämä on minunlaiselleni harrastajalle luonteva suunta. Miksi minä arvaisin jymytuottoja takovat yhtiöt ennen muita, kun ne muut ovat talous- ja sijoitusalan ammattilaisia?

Monet suomalaiset sijoitusblogien pitäjät ovat sijoittaneet enemmän ja vähemmän USA:n markkinoille, joka kiinnostaa minuakin riskinhajautusmielessä, ja toisaalta osingonmaksupolitiikan takia. Tyypillinen yhtiö maksaa osinkoja kvartaaleittain, ja on useita yhtiöitä, joiden osinko on kasvanut tasaisen varmasti jo kauan (ns. osinkoaristokraatit).

Jos haarukoi suurpiirteisesti amerikkalaisia oman alansa markkinajohtajia, tunnettuja brändejä ja yhtiöitä, joiden osingonmaksupolitiikka on (pien)omistajaystävällistä, on varmaan sillä tylsemmällä ja turvallisemmalla linjalla: historia on monen yhtiön kehityksessä ollut tae tulevasta. Tästä eteenpäin kaikki on mahdollista, mutta kai tämä on turvallinen tapa lähestyä Amerikka-yhtiöitä.

Suttupaperille olen väsäillyt listoja, osingonmaksuaikatauluja, osakkeen kursseja ja kehitystä. Jostain syystä paperilla ovat olleet seuraavat yhtiöt (summittaisessa järjestyksessä):

- Coca-Cola
- Unilever
- Apple
- 3M
- Cisco
- MacDonalds
- Procter & Gamble
- AT&T
- HCP Inc.
- Royal Bank of Canada (naapurimaasta)

Lisäksi mm. Berkshire&Hathaway B (osinkoa ei tule, Buffett vanhenee...), Kraft Foods sekä Realty Income-REIT.

Jos satunnaisella lukijalla on mielipidettä tai näkemystä näistä, siitä vaan kommentoimaan. Seurannassa ovat joka tapauksessa, ja ostoja voi harkita aikaisintaan vuodenvaihteessa. Näiden tai jonkun muun ostoja siis.

perjantai 26. syyskuuta 2014

14 Shareville

Nordnetin houkuttelemana liityin Sharevilleen, tähän sijoittajien someen. Läiskäisin nimimerkiksi Harry Holdari. Saa nähdä, innostunko siellä toimimisesta sen kummemmin, mukavalta paikalta vaikutti kuitenkin. Yksinäistä puuhaahan osakkeiden holdaaminen on, saa nähdä, saako siellä seuraa.

En tiedä Nordnetin käppyröiden luotettavuudesta, mutta sen mukaan olisin lyönyt Helsingin indeksin kaikilla siellä näkyvillä ajanjaksoilla! Kivaa tällaisessa useamman vuoden jatkuneessa nousumarkkinassa hehkutella. Annas olla, jahka romahtaa ja kunnolla.

Sitä jaksan ihmetellä, miten B&H-sijoittajillakin kaupankäynti näyttää minun kauppojeni rinnalla suorastaan maaniselta. Jos alle sadantuhannen euron salkussa menee kaupankäyntiin satoja euroja vuodessa, siinä voipi olla hiukka hätiköintiäkin mukana, vai? :)

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

13 Vipu & muita mietteitä

Meidän kotitaloutemme veloista sijoitusasuntolaina on ns. hyvää velkaa, tulonhankkimislainaa, velkavipua. Osakesijoituksia ja rahastosijoituksia ei velaksi ole tehty. Vai onko näin?

Olen jo hyvän aikaa sitten huomannut tällaisen ilmiön: yllättäviä isompia hankintoja rahoitetaan meillä luottokortilla. Periaate on aina ollut se, että (lähi)tulevaisuudessa on tiedossa se raha, millä maksetaan luottokorttivelat pois. Välillä tätä on muistuteltava itselle, eikä aina toimi siltikään. Veronpalautuksia olemme saaneet sen verran, että joulukuussa on luottokorttivelat saatu kuitattua.

Luottokorttivelka on korotonta n. kuukauden ajan. Tämän jälkeen vuosikorko on meidän tapauksessamme n. 8 prosentin luokkaa, ja laskutuslisä nostaa todellista vuosikorkoa. Käytännössä luottokortin käytöstä tulee muutaman kymmenen euron menot.

Ilmiö on siis se, että aivan yhtä hyvin voisimme realisoida sijoituksia näihin menoihin, ja näin on vuosien kuluessa käynytkin useaan otteeseen. Käytännössä luottokorttivelka on siis sijoituksiin otettua vipua, vai mitä? :)

Erään sijoitusblogin pitäjä tunnusti ostaneensa tuhansilla euroilla "kuumaa" osaketta velkarahalla, mikä (kun ottaa huomioon hänen sijoitusperiaatteensa) on herättänyt kummastusta kommenteissa. Tällaista sitä itsekin huomaa välillä laskelmoivansa, lyhyen tähtäimen vedonlyönti isolla riskillä molempiin suuntiin. Varjelkoon minua se ja se, etten lähde sille linjalle! Kyseiselle blogistille toivotan kyllä onnea projektiin, kohta hän todennäköisesti raportoi, miten äijän kävi.

Sijoituksista ei ole suuren suuria uutisia kerrottavana. Fiskarsin uutinen (myy suurimman osan Wärtsilä-omistuksista hyvään hintaan ruotsalaiselle Investor AB:lle) nostatti perjantaina kurssia yli 15%, mikä on poikkeuksellisen hyvä kurssinousu yhdelle päivälle. Taitaa käydä niin, että tämän vuoden osinkopotti kasvaa kivalla summalla, Fiskars on omistajilleen antelias, kun mahdollisuuksia sellaiseen löytyy. Samalla päällekkäisomistaminen vähenee, kun Wärtsilän osakkeita on minulla 80, Fiskarsia 100 kpl.

Wärtsilällekin tämä lupaa hyvää, Investor AB:n taustalla hääräilevät Ruotsin Wallenbergit, heidän äänivaltansa nousee yhtiössä merkittävälle tasolle, ja tulevat varmasti osallistumaan aktiivisesti yhtiön kehittämiseen.

Loppuvuosi menee säästöliekillä sijoitusten suhteen, tulotasomme on väliaikaisesti laskenut, ja pari isoa hankintaa lapsillekin pitää tehdä. Rahastosäästäminen tietenkin jatkuu samalla panoksella.

maanantai 25. elokuuta 2014

12 ATH, kulut ja muuta numerohöttöä

Nordnet-salkun markkina-arvo hujahti yli 20.000 euron viime viikolla, lienee tällä hetkellä muutaman satasen yli. Ja tasaluvut paukkuivat Seligson-salkussakin, 4000 ylittyi samoihin aikoihin. Nordnet-salkku on korkeimmillaan koskaan, Seligson-salkku, kuten aiemmista merkinnöistä selviää, on ollut muhkeampi.

Salkun lihomiseen on vaikuttanut eniten lisäpääoma, Nokian Renkaat -osto. Osake nyökkäsi yllättäen alaspäin osavuosikatsauksen myötä, mutta alkaa nyt olla plussan puolella. Rahastoihin menee tasaisesti se 300 e/kk.

Joka tapauksessa juuri nyt on varakkuutta enemmän kuin kertaakaan ennen. Sijoitusasuntolainakin alkoi elokuussa lyhenemään, hitaasti mutta toivon mukaan varmasti. Puhumattakaan muista veloista, asuntolainasta ja autolainasta. Suunta optimistisesti eteenpäin.

Tosiasiassa ei ole sanottavasti järkeä seurata omistuksia jatkuvasti ja juhlia rikastumistaan tyyliin "tänään olen varakkaampi kuin koskaan". Paras olisi, että osakkeet olisivat halpoja lähivuosikymmenet, ja nousisivat tuonnempana. Ja yhä enemmän alan kallistua nousevan osinkotuoton voimaan. Se on konkreettisin mahdollinen merkki siitä, että firma tekee tulosta ja pystyy jakamaan voittoa myös osakkeenomistajille.

Tasaluvut ovat kieltämättä kiehtovia. Enemmän kuin todennäköistä on kuitenkin, että tuo 20.000 ja/tai 4000 euroa alittuvat, mahdollisesti reilustikin. Silloinkin vain pää kylmänä markkinoiden heilahtelusta välittämättä.

Yhden luvun sain laskettua tässä äskettäin: Nordnet-salkussa olen ostanut osakkeita 19 kertaa ja myynyt 2 kertaa. Näiden yhteenlasketut kulut ovat 115,93 euroa. Salkussa on 15 eri osakeyhtiön lisäksi pieni Suomi Superrahasto-omistus. Kulupuoleen olen kyllä tyytyväinen.

Seligsonin rahastoista kokonaiskulujen laskeminen ei minun matematiikkapäälläni onnistu. Toivottavasti puhutaan vielä kympeistä mieluummin kuin satasista.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

11 Heinäkuussa 2014 tapahtunutta & Osto NRE 6.8.2014

Vuokralainen muutti sisään, ja vuokranmaksu alkoi. Koko vuokra-asunto haihtui mielestä loman jatkuessa, mikä on hyvä merkki. Uinukoon tämä sijoitus rauhassa, kunhan vuokraa tulee, ja kunhan vuokralla maksetaan vastikkeet, lainanlyhennykset ja korot, ja muutama kymppi jää verojen maksuun. Jos vuokralainen vaihtuu vuoden kuluttua, näyttää uuden vuokralaisen saaminen erittäin helpolta ja nopealta, kun seuraa vuokra-asunnon sijaintikaupungin tämän hetken vuokramarkkinoita.

Nokian osingot tuli alkukuusta, jonka jälkeen ostin 55 eurolla Nordnetin Suomi Superrahastoa.

Kuun puolessa välissä meni automaattisesti 300 euroa kuuteen Seligsonin rahastoon. Samalla laitoin Handelsbankenin sijoitustilille 150 euroa lisää.

Tänään ostin - mitäpä muutakaan, kuin - Nokian renkaita. 40 kpl, 25,22 eur / osake. Miksi "aikaistin" ostoa oli Kim ja Tom Lindströmin Nordnetin mallisalkkuun tehdysta spekulatiivisesta ostosta - he odottavat perjantain osavuosikatsauksesta ilmeisesti positiivista, yllättävää uutista.

Minulle on periaatteessa sama, mitä perjantaina tapahtuu, enemmän kiinnostaa, mitä vaikkapa 20 vuoden päästä kuuluu sijoituksilleni. Todennäköinen ensi kevään osinko hipoo jo kuutta prosenttia ostohinnasta, ja uskon, että osinko nousee lähivuosina, kuten on tähänkin asti pääasiassa tehnyt.

Heinäkuussa menee rahaa enemmän kuin missään muussa, ja jättää vielä jälkeensä kysymysmerkin, miten pari seuraavaa kuuta eletään. Eiköhän tässä hyvin eletä, vaikkakaan suurta rahaa säästöön ei ole luvassa. Ne tavalliset 300 euroa rahastoihin, eikä muuta, luulisin.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

10 Osinkotulot

Pörssiosakkeiden osinkotuloja ja pääoman palautuksia on tullut vuodesta 2010 seuraavasti:

2010: 395,10 e; netto 320,03 e
2011: 780,20 e; netto 631,97 e
2012: 794,90 e; netto 627,97 e
2013: 750,50 e; netto 592,90 e
2014: 773,00 e; netto 575,89 e

Tuottoisin osinkovuosi on ollut 2012, jolloin mm. Fiskars maksoi lisäosingot syksyllä. Sampo oli jo tuolloin hyvä osingonmaksaja, ja kieltämättä harmittaa, että Sampo-osakkeet oli myytävä 2012 osinkokevään jälkeen.

Vuoden 2013 ja 2014 osingoissa ei ole mainittavaa kasvua, ja kireämpi verotus näkyy nettotulossa. Sen sijaan listaamaton osakeyhtiö on maksanut viime vuodesta alkaen osinkoa seuraavasti:

2013: netto 650 e
2014: 952,50 e; netto 881,06 e

Ikävä kyllä listaamattomienkin osakeyhtiöiden osinkoja verotetaan nykyisin. Pitikin kerrata vero.fi -sivustolta ko. verotus:
Vuonna 2013 osingoista on 60 000 euroa verotonta tuloa, jos jaettu osinko on ollut enintään 9 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 60 000 euron ylittävältä osalta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verotonta tuloa.

Vuodesta 2014 alkaen jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.
Pohdiskelen osinkosijoittamisen mielekkyyttä tällä hetkellä. Moni asia puoltaa sijoittamista kasvavia osinkoja maksaviin yhtiöihin, eikä verotuksen muutokset näytä vaikuttavan osingonjakoon hyvässä eikä pahassa.

Salkunrakentaja -sivuilla on tuore kirjoitus aiheesta.

Tällaisen ei-ammattilaisen ei kannata olla sijoitusharrastuksessa liian aktiivinen. Ajoittaminen on tuuripeliä, yksittäiset valitut yhtiöt ovat mieluiten vakaita tuloksentekijöitä, ei varsinaisia potentiaalisia kurssiraketoijia. Passiiviselle amatöörisijoittajalle osingot sopivat mitä parhaiten: ei tarvitse tehdä mitään, ja osinkoa tulee vuosittain!

Tällä viikolla olen lueskellut jenkkiosakkeista ja niiden osingonmaksupolitiikoista. Neljä kertaa vuodessa ja  kuukausittain osinkoa maksavat yhtiöt kiinnostavat, saatan kirjoitella niistä jossain vaiheessa tänne.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

9 Omat sijoitukset vuosien varrella

Vuonna 2000 ensimmäiset rahastosijoitukset silloisen oman pankin, Osuuspankin rahastoihin. Rahastot olivat OP-Medical, OP-Euro Kasvu, OP-Pirkka ja OP-Euro Obligaatio. Näihin meni jonkin aikaa kuukausisäästöinä, ja asuntoa hankkiessa valtaosa realisoitiin, olisiko ollut 2000 euroa ja vähän päälle.

OP-Medical säilyi. En lunastanut osuuksia, koska olivat kymmeniä prosentteja tappiolla :). Rahasto sulautui 2009 OP-Maailma rahastoon. Nämä osuudet lunastin tappiolla 2009.

2009 otin toden teolla selvää rahastoista, niiden kuluista, osakesäästämisestä ja muusta alaan liittyvästä.  Avasin arvo-osuustilin Nordnetiin, ja elämäni ensimmäiset pörssiosakkeet ostin 11.9.2009. Muistan, että noilla OP-Maailma- lunastuksillani ostin Aspoa.

Nordnet-salkun arvo vuoden viimeisenä päivänä on ollut:

2009: 6291,06 e
2010: 12400,77 e
2011: 13616,51 e
2012: 14852,28 e
2013: 18126,34 e

Osinkokertymä netto 2083,95 e 2013 loppuun mennessä. Viimeksi olen ostanut tällä viikolla 55 eurolla Superrahastoa, sitä ennen Tietoa 63 kpl joulukuussa 2013.

Kahdet osakkeet olen myynyt toukokuussa 2012: Sampo 50 kpl (osto 17,25, myynti19,25) ja Stonesoft 100 kpl (osto 0,54, myynti 1,24). Molemmat rahapulassa, muuten olisivat jääneet salkkuun.

Tavoite on ollut ostaa lisää osakkeita 2000 eurolla vuodessa sekä osingoilla myös. 2010 on ostettu noin 3000 eurolla, samoin 2011 yli 3000 eurolla. 2012 oli kahden osakkeen myynnit, ja vain hieman lisää Nokia-ostoksia. 2013 Tieto-osto n. tonnilla, ei muuta. Eli tavoite ei ole toteutunut täysin.

2009 elokuusta alkaen olen ollut myös Seligson Co:n asiakas. Rahastot ovat lähinnä kuukausisäästöjä. Salkkujen arvo vuoden lopussa:

2009: 727,91 e
2010: 2904,27 e
2011: 6003,54 e
2012: 6429,73 e
2013: 3097,31 e

Alussa kuukausisäästö oli 200 e (4x50e), joulukuusta 2011 alkaen 300 e (6x50). Viime vuosina on rahastoja lunastettu hankintoja varten, mikä näkyy vuodenvaihteen tilanteissa.

Nämä kaksi ovat sijoitussäästämiseni selkäranka. Välillä sijoitukset ovat olleet onnellisesti unohduksissa (mikä autuaallinen tila!), nyt olen taas aktivoitunut, minkä seurauksena tämä blogi myös.

Lisäksi. Omistan yksityisestä osakeyhtiöstä osuuden. Tämä jos mikä on uinunut jossain piilossa, mutta samalla kasvattaen tulostaan ja vähentäen velkaisuuttaan. Mikään lottovoitto ei kyseessä ole, enkä lähde yhtiöstä tähän laajemmalti kirjoittelemaan. Viime vuosina on tullut pientä osinkoa (500 ja 1000 euron väliltä). Suurin hyöty toistaiseksi yhtiön osakkuudesta on se, että mielenkiinto yritystoimintaa ja yhtiön toimintaa kohtaan pysyy yllä. Samoin käytännön tuloslaskelmat, tilit jne. ovat alkaneet kiinnostaa, mikä hyvä.

Ja, kuten aiemmista blogeista selviää, sijoitusasunnon hankinta 2014.

Meillä rahat on käytännössä muodossa "oy perhe ab", eli osa on puolisoni sijoituksia. Hän ei itse ole erityisen innokas näistä asioista, mutta on mielellään antanut "valtakirjan" minulle hoitaa perheen varoja. Toimii meillä, ei välttämättä jollain toisilla.

Näillä eväillä tähän päivään :)

perjantai 4. heinäkuuta 2014

8 Nokian osingot Nordnet Superrahasto Suomeen

Laitoin Nokiasta irronneet osingot (55 e) Nordnetin kuluttomaan Superrahasto Suomeen. Tästedes sijoitan osingot saman tien uudelleen, eivätpähän katoa kulutukseen.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

7 Osaksi tarinaa?

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Näin alkaa Seligson & Co Phoebus -rahaston salkunhoitaja Anders Oldenburgin viikottainen blogi. Vaikka sijoitan mieluummin joko suoraan osakkeisiin tai indeksirahastoihin, muutama aktiivisesti hoidettu rahasto on kiinnostanut pidemmän aikaa. Näistä kolme esimerkkiä: Oldenburgin Phoebus, Petri Deryngin Pyn Elite sekä Pasi Havian HCP Quant. Kaikki varmasti sijoitusaiheisia blogeja seuraaville tuttuja.

Oldenburgia tituleerataan buffetistiksi (Warren Buffettin sijoitusperiaatteita arvostavaksi ja noudattavaksi), Deryngistä tulee ensimmäisenä mieleen eräänlainen menestynyt seikkailija, Havia on saanut aiheestakin arvostusta Kohti taloudellista riippumattomuutta -blogin pitäjänä, ja yhtenä Erilainen ote omaan talouteen -kirjan kirjoittajana. Näissä rahastoissa heitä yhdistää mm. huomattavat omat omistukset omassa rahastossa.

Rahastoilla on tietenkin omat vertailuindeksinsä, jonka ne itse kukin pyrkivät jatkuvasti voittamaan.

Kaksi ensimmäistä rahastoa ovat olleet omistajilleen hyviä sijoituksia tähän asti. HCP Quantista näyttönä on Havian omien, nyt aloittaneen rahaston periaatteiden mukaan tehtyjen sijoitusten menestys.

Kiinnostavatko nämä rahastot? Kyllä. Tästä eteenpäin ei ole tietoa, miten rahastojen menestys jatkuu. Periaatteiltaan nämä kolme rahastoa poikkeavat melko lailla toisistaan: Phoebus -rahaston omistukset on poimittu tiukan seulan mukaan pitkäaikaisiksi sijoituksiksi.

PYN Eliten toiminta-ajatuksena on löytää halvalta markkinalta nopeita arvonnousuja, ikäänkuin putsata pöytä ja siirtyä seuraavaan paikkaan (maahan / yhtiöön). Toistaiseksi rahaston sijoitukset ovat keskittyneet Aasian kehittyviin talouksiin.

HCP Quantissa luotetaan koneeseen enemmän kuin ihmiseen: kvantitatiivinen malli poimii aliarvostetut pienet tai keskisuuret yritykset (tai niiden osakkeet) suurella kiertonopeudella. Rahasto on otettu sijoitusblogeissa ilolla vastaan, ja rahasto saikin hyvän lähdön heinäkuun 2014 alussa.

Suuren oman omistuksen lisäksi salkunhoitajat pitävät aktiivisesti blogia rahaston sijoituksista ja ovat myös siten vahvasti omalla persoonallaan mukana. Nimenomaan kasvoja ja vuorovaikutusta minä ja moni muu kaipaa sijoitusharrastuksessaan.

En omista mitään näistä kolmesta rahastosta. Todennäköisin valinta on hyppääminen mukaan Phoebus -rahastoon. Rahaston kulut ovat alhaisemmat kuin kahdessa muussa, sijoitusfilosofia on laajalti hyväksi tunnustettu, ja myös salkunhoitajariskiä pidän pienempänä, varsinkin PYN Eliteen verrattuna. Mukaan pääsee myös pienemmällä sijoituksella (PYN Eliten minimisijoitus 10.000 euroa, HCP Quantin 5.000).

Jos sijoitusvarallisuuteni olisi kuusinumeroinen summa, voisin hyvinkin ottaa riskin ja hypätä mukaan jokaiseen kolmeen tarinaan. Phoebus olisi se järkivalinta, ja viimein voisin lukea Oldenburgin blogeja "suoralla osoitteella". Kaksi muuta olisivat joka tapauksessa riskisempiä sijoituksia: mikään ei takaa, että Deryngin menestys salkunhoitajana jatkuu. Mikään ei myöskään takaa, että Havian laatima malli toimisi: historia on todistanut, etteivät huipputaloustieteilijöidenkään kvantitatiiviset mallit ole toimineet. Lupaukset näissä kahdessa rahastossa ovat kuitenkin suuret.

HCP Quant on aiheuttanut pienen minihypen sijoittajaharrastajien blogeissa. Minunkin sympatiat ovat vahvasti Pasi Havian puolella, ja toivon hänen rahastolleen menestystä, olin mukana tahi en. Se, mitä HCP Quant kaipaa nyt enemmän kuin kehuja ja sympatiaa, on tiukka kritiikki. Karo Hämäläisen pörssiviikkoartikkeli viikon takaa oli siinä suhteessa tervetullut.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

6 Osakerahastot ja suorat osakesijoitukset

Seligson & Co

Kuukausisäästö neljään indeksirahastoon á 50 e / kk. Tämänhetkinen tilanne, markkina-arvo / hankinta-arvo (23.6.2014):

- Kehittyvät markkinat 848,45 / 800 e
- Suomi indeksirahasto 269,00 / 250,25 e
- Eurooppa indeksirahasto 263,45 / 250,25 e
- Aasia indeksirahasto 265,71 / 250,25 e
Yhteensä 1646,61 / 1550,75 e (+6,18%)

Seligsonin rahastoja on realisoitu muutamaan otteeseen, osakerahastosäästöjä olisi tällä hetkellä lähelle 10.000 euron edestä. Autohankinnat ovat syöneet valtaosan säästöistä. Ei hyvä. Autot muutenkin suurin menoerä taloudessa. Kallis hinta "vapaasta" liikkumisesta!

Harkitsin kuukausittaisten summien nostoa. Nordnetin lanseeraama Superrahasto sekoitti kuitenkin suunnitelmat. Kesä mennee harkitessa.


Nordnet-salkku

Pörssissä näyttää olevan laskupäivä. Salkun arvo eilisten päätöskurssien (23.6.2014) mukaan 19.506,68 euroa. Osakkeet tässä:

- Aspo 205
- Caverion 55
- Elisa 100
- Fiskars 100
- Fortum 50
- Huhtamäki 125
- Kone 30
- Nokia 200
- Orion B 78
- Sanoma 75
- Stockmann B 60
- Tieto 63
- Wärtsilä 80
- YIT 55

Hankinta-arvo 12546,85 e. Toteutumaton tulos eilisten päätöskurssien mukaan 6959,83 e (+55,47%). Osinkoja maksettu 2010 alkaen about 2500 netto (pitää tarkentaa myöhemmin).

Salkku on ollut vuosien saatossa miinuksella ja plussalla, nyt näyttää kivunneen pysyvästi plussan puolelle. Ei muuta kuin seuraavaa rommausta odottelemaan...

Kuten kirjoitin, Nordnetin lanseeraama kuluton rahasto meinaa muuttaa suunnitelmia. Voi olla, että Nordnet-salkku kasvaa sitä kautta tästä eteenpäin. Eniten mietityttävät osingot.

Superrahastossa osingot sijoitetaan uudestaan ilman veroseuraamuksia, verot maksetaan sitten myyntivoitosta. Tämä jos mikä puhuu rahaston puolesta. Lisäksi kaupankäynnin ja muukin maksuttomuus houkuttaa. Myöhemmin luvatut vastaavat kuluttomat rahastot muihin Pohjoismaihin kuulostavat myös hyvältä.

Osinkoja on toisaalta mukava saada, ne ovat ikäänkuin ansaittua rahaa, ja useammin kuin kerran ne ovat tulleet tarpeeseen aiempina vuosina. Pari kertaa olen saman tien sijoittanut osingot uudestaan osakkeisiin.

Osakkeiden omistaminen suoraan on ollut muutenkin avartavaa, talouden ja markkinoiden seuraamisessa on aivan toinen ote, kun voi tai pitää seurata yksittäisten yhtiöiden menestymistä. Pelkään vähän, että rahastosäästäjänä mielenkiinto ei säily samalla tasolla. Ja vielä - onko tarkoitus säästää, säästää, säästää - ja saada palkinto joskus hamassa tulevaisuudessa? Vai onko palkitsevampaa nauttia osinkojen tuomasta jatkuvasta ja hiljalleen kasvavasta positiivisesta kassavirrasta? Lähivuosina osingot tuovat jo ylimääräisen kuukausipalkan verran rahaa.

Kokemuksesta tiedän, että rahasto-osuudet on jotenkin henkisesti helpompi lunastaa kulutukseen kuin osinkoa tuovat osakeomistukset.

Osakerahastot ja osakkeet siis 21153,29 euroa. Hankintahinta 14097,60 euroa (+7055,69 e / +50,05%).

5 Sijoitusasunnon tuottolaskelmia

Kuten edellisessä blogissa kirjoitin, on remonttivara sijoitusyksiössä minulla varsin alhainen (40 e/neliö). Tänään julkaistussa Suomen Vuokranantajien selvityksessä asunnon bruttovuokraa laskiessa "automaattinen" remonttivara neliötä kohti olisi 500 e (kategoriassa "muut suuret kaupungit").

Tällä laskukaavalla asunnon bruttovuokratuotto olisi 5,1% vuodessa.

Arvonmuutokseen en laske niin paljoa. Suhteellisen varmaa on tasainen, hiljakseen nouseva vuokratuotto. Asunnon arvonmuutos vaikuttaa lähinnä vakuuksiin, mutta tätäkin olen varmistellut: omistusasunnosta on vielä vakuuksia jäljellä.

Vuokranantajien(kin) selvityksessä arvonmuutos on kuitenkin pitkällä aikavälillä asuntosijoituksen tärkein tekijä. Tämän sijoitusyksiön tapauksessa oletettu vuosittainen kokonaistuotto 2014-2018 olisi 8,5 prosentin pinnassa, mihin voin kyllä olla tyytyväinen.

Omalla, naftimmalla remonttivaralla lasketulla arviolla kokonaistuotto olisi yli 9 prosenttia. Enpä tiedä. Keskityn joka tapauksessa vuokratuottoon. Arvonnousua tulee jos tulee. Se olisi toistaiseksi lähinnä mieltä lämmittävä juttu, tietenkin asunnon vakuusarvon nousu avaa mahdollisuuksia jatkossa.

Uskon ja toivon, että nykyinen ja tulevat vuokralaiset ovat säntillisiä asujia ja vuokranmaksajia. Sijainnin takia kämppä tuskin on tyhjillään juuri koskaan. Siihenkin on varauduttava, pariin vuoteen voi tulla 1-2 tyhjää kuukautta.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

4 Sijoitusasunto

Sijoitusasunto hankittu 6/2014. Vuokralainen muuttaa 1.7.

Kyseessä pieni yksiö yliopistokaupungin keskustassa. Tämänhetkinen vuokratuotto vastikkeen jälkeen 5,7% vuodessa, eli kohtalainen. Käytännössä vuokratuotto menee lainan korkoon ja lyhennyksiin sekä veroihin.

Pankkilaina 12kk euribor + 1,50 %-yksikköä. Hankintahinta ja kulut 82500. Koko asunto lainalla, eli velkavipu tosissaan käytössä - muihin sijoituksiin velkavipu mietityttääkin about 1000 kertaa enemmän. Vararahastoa on kerättävä, käytännössä siis korkorahastoja ja käteistä.

Asunto on vanha, mutta huolella pidetty, ja taloyhtiö vaikuttaa erinomaiselta. Hyvin pidetty talo, ja vastike on silti kohtuullisen alhainen. Remonttivaraa lähivuodet silmällä pitäen on laskettu 40 e / neliö. Näillä näkymin on realistinen, kun katsoo, mitkä remontit on jo tehty.

Markkinoilla oli samasta kaupungista, mutta esikaupungeista edullisempia asuntoja, joissa tuotto-odotus olisi ennen remonttivaraa lähennellyt kymmentä prosenttia. Otin kuitenkin pienemmän riskin, mikä toistaiseksi on näyttänyt kannattavan. Vuokralaisia oli tulossa jopa näin hiljaisena aikana kuin alkukesästä useampia. Kaikkia ehdokkaita houkutteli sama tekijä: asunnon sijainti.

Töitä vuokralaisen saamiseksi meni korkeintaan 4-5 tuntia, näytöt, sähköpostittelut ja sopimusten tekemiset mukaan lukien.

Ammattilaisasuntosijoittaja voi hymähdellä tuottoprosenteilleni ja koko "yritykselleni". Tiedostan sen, että monella sijoitusasunnon hankkijalla on liian ruusuinen kuva tulevista tuotoista, siksi tämä ensimmäinen on melko lailla varmisteltu. Varaudun ikään kuin "pettymään", vaikken pessimisti olekaan :) Pankin tarjoama laina on mielestäni hyvä, mikä oli ratkaiseva tekijä hankinnalle.

Pitää myöntää, että innostuin asuntosijoittamisesta kokemani perusteella. Jalat maassa pitäen tarkoitus onkin hankkia muutaman vuoden sisällä "toinen samanlainen", kohtalaisella omarahoituksella. Ja kolmas siitä muutaman vuoden päästä? Aika näyttää.

Positiivista kassavirtaa on odotettavissa muutaman vuoden jälkeen - jos korot pysyvät alhaalla. Tämä on kuitenkin enemmän epätodennäköistä. Korkotaso normalisoituu jossain vaiheessa.

3-4 prosenttiyksikön korkotason nousu olisi nykyisellä lainoitusasteella kriittinen raja: sen jälkeen vuokratulo kattaisi vain korot. Tähän on hyvä varautua ihan selvillä käteissäästöillä, ikiomalla "korkokatolla", ts. 100-200 euroa kuussa säästöön nimenomaan korkojen nousua varten.

Ennenkuin sijoitusasuntolainaa alkaa hiki hatussa ylimääräisiä lyhentämään, kannattaa ottaa huomioon seuraava järjestys lainoissa:

1. Tulonhankkimislaina, ts. tämä sijoitusasuntolaina on sijoittajalle "paras" laina, kun lainan korot ja hoitomaksut voi vähentää pääomatuloista kokonaan. (Tätä parempi on tietty uusien asuntojen tuloutettu yhtiölaina, muttei minun kohdallani ole ajankohtainen.)

2. Asuntolaina on "toiseksi paras" laina, kun koroista voi vähentää v. 2014 75%, v. 2015 70%. Lisäksi kahden asuntolainamme korot ovat sopivan alhaiset (1,07% isommassa ja 1,95% pienemmässä). Tätä kannattaa tietyin varauksin lyhentää ennen tulonhankkimislainaa.

3. Muut lainat, kulutusluotot. Tällä hetkellä pankista otettu autolaina. Ei minkään valtakunnan vähennysoikeuksia verotuksessa. Lisäksi lainalla hankitun omaisuuden arvo laskee koko ajan ja varmasti. Tätä lainaa kannattaa ehdottomasti lyhentää ennen asuntolainaa ja tulonhankkimislainaa.

Korkojen noustessa kannattaa siis miettiä tarkkaan, mihin lainoihin laittaa ensimmäiset lisälyhennykset.

Toisin sanoen, ensimmäinen sijoitusasunto on "uinuva" hankinta, jossa varallisuus hitaasti kasvaa, jossa vuokratuloilla hoidetaan lainanmaksu. Jos näyttää siltä, voi asunnosta luopua jossain vaiheessa, mikään ei sido tuohon 25 vuoden omistukseen. Tuntuu tällä hetkellä jopa epätodennäköiseltä. Yöunia tämä afääri ei ole toistaiseksi vienyt :)

Seuraavan sijoitusasunnon kriteerit ovat astetta tiukemmat: korkeintaan samaa hintaluokkaa, vuokratulo pari %-yksikköä korkeampi, omarahoitusta niin, että puhdasta tuottoakin tulee kulujen jälkeen. Yhtiö hyvä, asunnossa saa olla laittamista. Hyvä periaate on, että vuokratuotto / asunto on 400 euroa tai yli vastikkeen jälkeen, ettei mene sipertelyksi.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

3 Korot & käteinen

Kuukausisäästönä menee 50 e / kk kahteen Seligsonin korkorahastoon: Euro-obligaatioon ja Euro Corporate Bondiin. Tällä hetkellä markkina-arvo / hankinta-arvo edellisessä 847,32/800 e ja jälkimmäisessä 829,00/800 e. On toiminut useamman vuoden hyvin, mutta näitä on nostettu ajan mittaan, viimeksi kevättalvella 2013 auton ostoon.

Paikallisen osuuskaupan osuudet on ostettu kaikille perheenjäsenille, mutta omana "käteisenä" pidän sitä yhtä osuutta (100 e). Tavoite on kerätä lisää osuuksia eri osuuskaupoista itselle, veroton osuuspääoman korko on kieltämättä hyvä sijoitus toistaiseksi - kun sen listaa käteis- ja korkopapereiksi. Vaikka näissä ei ole korkoa korolle -efektiä mukana, on vuosittainen tuotto kymmenessä vuodessa 7% pintaan ja 20 vuodessakin 5,5-6%. Odotettavissa tosin on, että korko laskee ajan mittaan. Lisäksi uhkaavat laittaa senkin verolle, viimeksi tehty esitys ei tainnut menestyä.

Osuuskauppaosuuksia kannattaa haalia lähinnä ennen vuodenvaihdetta.

Kaksi käteissäästötiliäkin on:

1. Danske Bankin varatili

Tänne kertyy lähinnä suurempia hankintoja varten rahaa sivuun. On toimiva ratkaisu, mutten laske näitä sijoitusomaisuudeksi.

2. Handelsbanken sijoitustili

Korko Hb Prime -1.00 &-yksikköä, tällä hetkellä 0,35%. Korko tällä hetkellä lähinnä nimellinen, mutta tilin idea on toiminut hyvin: Tänne siirrän pieninä erinä ylimääräistä käteistä mahdollisimman usein. Tällä hetkellä tilillä 1050 e, ja tänä kesänä Seligson-kuukausisäästöjen ohella rahavirrat suuntaavat nimenomaan tälle sijoitustilille.

Omassa pankissa olisi paremmalla korolla oleva verkkosäästötili, mutta:

Toimivaksi ratkaisuksi tässä on osoittautunut se, ettei minulla ole tällä hetkellä nettipankkisopimusta Handelsbankenissa - rahat saa vain käteisenä pankin tiskiltä (tai shekkinä, kun hakee suuremman summan). Toisin sanoen, kynnys rahojen nostoon on huomattavasti korkeampi kuin mitä nettipankissa on käytännössä ollut. Lisäksi rahojen nostamisessa pankin tiskillä on oma viehätyksensä.

Eli laita rahat piiloon ja unohda. Näin niiden tuhlaaminen heppoisin perustein estetään.

Korkojen ja käteisten arvo tällä hetkellä siis 2826 e.


Mitähän muita "piiloja" käteisen ja korkojen muodossa löytyisi?

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

2 Mihin pyrin

Monissa blogeissa on asetettu selkeä tavoite: eläkkeelle 35/55/-vuotiaana / kohti taloudellista riippumattomuutta jne. Jotain samantyyppistä olen itsekin miettinyt. Laadin joskus takavuosina sijoitussuunnitelman, jota näin jälkeenpäin tarkastellen olen noudattanut yllättävän hyvin: tarkoitus on kerätä isommalla riskillä varallisuutta, ja ikävuosien karttuessa lisätä korkosijoitusten ja käteissäästöjen osuutta.

Yksi sääntö on korkosijoitusten osuus ikävuosina / 100. Pidemmän päälle tämä on tavoiteltava tilanne. Tällä hetkellä pitäisi siis korkojen, käteisen ja vastaavien vähäriskisten sijoitusten olla jo 40% salkusta. Siitä ollaan kaukana! Vastikään tehty lisätalletus sijoitustilille huomioon ottaen korkopapereiden ja käteisten osuus salkussa on 4.4 prosenttia.

Toisin sanoen, tällä hetkellä vielä on tarkoitus ostaa ja unohtaa, osakkeita ja osakeindeksirahastoja. Listaamattoman osakeyhtiön tila on suhteellisen staattinen, siellä ei lisäostoihin ole mielenkiintoa, eikä toisaalta myyntiinkään.

Eläkkeelle en erityisesti halua ennenaikaisesti, mutta sellaiseen tilanteeseen pyrin, jossa rahaa on aina käytössä, yllättäviä tilanteitakin varten. Lomamatkan voisi toteuttaa miettimättä, mistä muusta se on pois. Isompiakaan hankintoja varten ei tarvitse kitkuttaa ruuan ja muiden päivittäismenojen kanssa. Lapsia pystyisi tukemaan tarvittaessa. Muutaman vuoden välein voisi toteuttaa suuremman (10000-50000e) hankinnan, mikä se sitten olisikaan...

Ja lisäksi, paradoksaalista kyllä: aina jäisi lisää rahaa säästöön! Tämä tarkoittaa sitä, että tulot pysyisivät tasaisesti menoja suurempina.

 Tähän voisi laittaa ensimmäisen blogin tavoitteen:  15-20 vuoden päästä puolen miljoonan euron pääoma, joka tuottaisi 15.000-20.000 euron vuosiansion osinkoina ja muina pääomatuloina.

Viimeistään siinä vaiheessa tuo ikävuodet / 100 - tavoite on tarkoitus olla balanssissa. (Edit. Sama sääntö lienee yleisempi muodossa "osakkeisiin 100 - ikä".)

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

1 Palkansaaja vaurastuu ...tai sitten ei

Tämän blogin ensisijainen tarkoitus on olla vapaamuotoinen sijoituspäiväkirja. Olen seuraillut erilaisia sijoitusaiheisia blogeja ja sivustoja varsin tiiviisti vuosikaudet, ja vähitellen on alkanut tuntua mielekkäältä omatkin rustaukset tänne.

Olen perheellinen mies suomalaisen yliopistokaupungin liepeiltä. Ikä lähenee neljää kymmentä. Työni ei liity rahaan tai talouteen. Palkkaan olen tyytyväinen, mutta jossain (geeneissä?) on jatkuvasti ollut tarve varautua tulevaisuuteen, eikä vähiten taloudellisessa mielessä.

Sijoittajana olen säästäjä. Oppini ammennan muilta, enkä osaa tai halua olla mallina kellekään. Jos blogi alkaa elää, tänne tallentuu enemmän ja vähemmän satunnaisesti muistiinpanoja sijoituksista, rahasta, taloudenpidosta ja mistä milloinkin. Ja nämä ovat kaikkea muuta kuin sijoitusneuvoja...

Tavoitteena on varallisuus, jonka tuotot toisivat säännöllisen kuukausitulon. Tämänhetkiset sijoitukset ovat tässä (Tilanne 11.6.2014):

- Osakesalkku Nordnetissä 19458 EUR (Suomalaiset osakkeet)
- Rahastot Seligson et Co. 3025 EUR (Indeksirahastot + pitkän koron rahastot)
- Osakkeet listaamattomassa osakeyhtiössä: tarkka arvo ei laskettavissa, joitain kymmeniä tuhansia
- Handelsbanken sijoitustili 300 EUR
- Osuuskaupan jäsenyysosuus 100 EUR

Tämän lisäksi vastikään kokonaan velaksi hankittu sijoitusasunto, yksiö lähikaupungin keskustassa. Hankintahinta oli 82500 EUR. Varallisuutena tämän varaan ei voi laskea vielä aikoihin, mutta tämä tulee tuottamaan hankintahintaan nähden 5,7% tuoton, ja tuotto kattaa jo alkuvaiheessa vastikkeen, lainanlyhennykset, korot sekä pääomaveron - ainakin koronnousuun asti. Sen verran olen kotiläksyjä asuntoasioihin ja vuokramarkkinoihin liittyen tehnyt, että uskalsin tällaiseen ryhtyä.

Tuo noin 60.000 euron sijoitusvarallisuus on siis etupäässä osakkeissa, korkorahastoissa ja sijoitustilillä on noin 2000 euroa.

Entä ne sijoitustulot? Tänä vuonna osinkotuloja on tähän mennessä 520 euroa netto. Tulossa on vielä Nokian osingot sekä listaamattoman yhtiön osingot, jolloin päästään hieman yli 1500 euron netto-osinkotuloihin, mikä vastaa (vain?) kolmen prosentin tuottoa pääomaan nähden. Jospa 15-20 vuoden päästä olisi puolen miljoonan euron pääoma, joka tuottaisi 15.000-20.000 euron vuosiansion osinkoina ja muina pääomatuloina? Aika näyttää.

Näissä kuvioissa aloittelen. Aika näyttää senkin, jääkö tämä blogi elämään vaiko ei. Aion olla ihan rehellisesti "tyhmä", mikä toivottavasti innostaa lukijan "viisaampana" kommentoimaan :)