lauantai 31. joulukuuta 2016

52 Vuoden 2016 katsaus

Tässä asetetut tavoitteet vuodelle 2016. Miten meni?

- Nordnet-salkku vuoden alussa 30736,69 e -> vuoden lopussa 38000 e
- Salkun kasvusta 3000-4000 e omaa rahaa, joilla 3-4 ostoa
- Osingot (brutto) 1300 e

Nordnet-salkku 30.12.2016 41258,75 e. Osinkoja 1272,78 brutto (987,05 netto, US-osakkeista otettu vasta 15% vero). Toteutui, eikä sittenkään toteutunut.

Tilanne on kuitenkin toinen, mitä alkuvuonna ounastelin: Keväällä käyttöön otettu Nordnetin Superluotto "painaa" tulosta. Superluottoa tällä hetkellä 11833,41 e. Salkun velaton arvo nyt 29425,34, eli pienempi kuin vuosi takaperin. Mikä mättää?

Kuten olen kirjannut, maksoin kalliin kulutusluoton pois Superluotolla. Tämän osuus luotosta nousi lopulta 6000 euroon. Jäljellä olevilla n. 6000 eurolla ostin uusia osakkeita (listaus ostoista jäljempänä). Eli plussalla ollaan, olihan sama kulutusluotto olemassa jo vuosi sitten.

- Seligson-rahastot vuoden alussa 4277,56 e -> vuoden lopussa 7000 e
- Kasvusta kuukausisäästöä 2400 e

Seligson-rahastot nyt 2154,36 e, tavoitteesta jääty lähes 5000 e! Keväällä lunastin rahastoista ison osan kiinteistöömme liittyvää kertakulua varten. Tätä on elämä...

- Listaamattoman osakeyhtiön osinko (brutto) 1200 e

Tämä tavoite ylittyi - osinkoa tuli 1470 brutto, 1359,75 netto.

- Sijoitusasunnon vuokratulot vastikkeiden jälkeen vuonna 2015 4647,02 e -> vuonna 2016 4700 e
- Sijoitusasuntolaina lyhenee 2700 e

Toteutuma: 4572 e. Jäi hieman vajaaksi, korotin vuokralaisen vaihtuessa vuokraa vähemmän, mitä suunnittelin. Sijoitusasuntolaina lyheni 2787,61. Tavoite ylittyi.

- Osuuskauppojen jäsenosuuksia lisää: vuoden alussa arvo 400 e -> vuoden lopussa 600 e
- Osuusmaksujen korkoa 60 e brutto

Ostin kaksi osuutta lisää, nyt 600 euron edestä. Toteutui. Osuusmaksujen korkoa tuli 58 brutto, yksi osuuskauppa laski korkoaan. Lähes toteutui.


- Käteissäästöjä sijoitustileillä (Handelsbanken, Danske Bank) vuoden alussa 125 e -> vuoden lopussa 3000 e

Käteissäästöjä Handelsbankenin tilillä nyt 400 euroa. Ei toteutunut.

Nordnet-salkku + Seligson-rahastot + osuuskauppojen jäsenyysosuudet + käteinen vuoden alussa 35.539,25 e -> vuoden lopussa 48600 e.

Tämä nyt 44413,11 euroa. Ja - nyyh - velattomana 32578,70. Tiesin toki, että tavoitteet olivat hurjia, eikä siinä mitään.

Mennyttä vuotta leimasi omassa taloudessa useampi kertaluontoinen menoerä, joita en lähde tässä erittelemään. Lisäksi maksamme kahdesta autolainasta lyhennyksiä kuukausittain, ja itse asiassa nämä rahat (n. 650 e / kk) ovat ne, jotka jäävät säästämisessä uupumaan. Takavuosina autolainaa ei ollut ollenkaan, mutta myös autot näyttivät siltä: viime vuosituhannen kotteroita, joita sai korjata tasaisesti ja kovalla rahalla.

Laskeskelin, että vuositasolla kotitaloutemme lyhentää erilaisia lainoja lähes 20000 eurolla! Tilanne on todennäköisesti aika samanlainen ikäluokkani edustajilla: talolaina, autolaina, muuta menoa. Säästä siinä sitten.

Vuoden 2016 tavoitteet eivät siis toteutuneet. Selittelyjä tuli tuossa jo yllä. En silti osaa itkeä vuotta 2016. Salkku on muotoutumassa sitä kohti, millaiseksi sen haluan. Opetuksena vuodesta otan sen, että lainat ja niistä seuraavat kuukausierät haittaavat oikeasti säästämistä. Toisena opetuksena sen, että perhe, loma, omakotitalo jne. tuottavat yllättäviä, suuriakin pakollisia menoeriä. Näistä on kuitenkin selvitty. Ja se taloudenpitäjän tärkein mielenrauhan tae: kaiken maailman laskut on maksettu 95-prosenttisesti ajoissa. Eikä nälkää olla nähty.

Vuoden 2017 näkymiä seuraavassa postauksessa. Sitä ennen: Hyvää Uutta vuotta 2017!





Vuoden osakeostot:

20.1.2016 Stag Industrial Inc. 60 kpl á $16,17 (dollarin kurssi 0,91)
5.4.2916 Wells Fargo & Company 40 kpl á $48,13 (kurssi 0,88)
18.5.2016 HCP, Inc. 60 kpl á $29,66 (kurssi 0,89)
9.11.2016 Procter & Gamble 4 kpl á $85,95 (kurssi 0,90; lisäys)
21.11.2016 Omega Healthcare Investors, Inc. 60 kpl á $28,64 (kurssi 0,94)
28.11.2016 Nokia 200 kpl á 4,065€ (lisäys)
28.12.2016 W.P. Carey Inc. REIT 30 kpl á $58,17 (kurssi 0,96)

STAG, HCP, OHI ja WPC ovat REIT:ejä, eli näitä on tullut hankittua eniten. Vaikka pörsseissä alkoi varsinkin loppuvuotta kohti olla keulimisen merkkejä, näitä tuntui saavan kohtuulliseen hintaan, eli osinkoprosentti on edelleen korkea. Näistä ei ole odotettavissa satojen prosenttien nousuja, vaan tasaista, varmahkoa osinkovirtaa. Monet REIT:it eivät laskeneet osinkoa edes finanssikriisin aikaan, joten melkoisia "korkopapereita" ne monessa suhteessa on.

Nokia-possan tuplasin loppuvuodesta.


Vuoden myynti:

14.12.2016 Stockmann B 60 kpl á 6,40 (kulut vähennetty). Tästä kirjoitin edellisessä blogissa.


Muu arvopaperitapahtuma:

7/2016 Quality Care Properties, Inc. 12 kpl á 14,61 (kurssi 0,91; HCP:n Spin-off)

Tämä on toinen spin-off salkussani, ensimmäinen oli YIT:istä irtautunut Caverion. Koska omistus on pieni, en rupea myymään sitä Nordnetin hinnoilla. Tuleepahan seurattua tällaistakin yhtiötä, jota en salkkuuni todennäköisesti muuten tulisi huolimaan.



Numeroita pidemmältä ajalta:

Nordnet-salkun arvo vuoden lopussa:

2009: 6291,06 e
2010: 12400,77 e
2011: 13616,51 e
2012: 14852,28 e
2013: 18126,34 e
2014: 21282,20 e
2015: 30736,69 e
2016: 41258,75 e - salkun velka 11833,41 e -> velaton 29425,34 e

Seligson-Salkkujen arvo vuoden lopussa:

2009: 727,91 e
2010: 2904,27 e
2011: 6003,54 e
2012: 6429,73 e
2013: 3097,31 e
2014: 5265,53 e
2015: 4277,56 e
2016: 2154,36 e

Pörssiosakkeiden osinkotuloja ja pääoman palautuksia vuosittain (huom. 2015 on mukana USA-osakkeita, joista ennakonpidätys 15%, olen laskenut neton sen mukaan, vaikka Suomeenkin on niistä maksettava osuutensa):

2010: 395,10 e; netto 320,03 e
2011: 780,20 e; netto 631,97 e
2012: 794,90 e; netto 627,97 e
2013: 750,50 e; netto 592,90 e
2014: 1033,00 e; netto 769,59 e
2015:  1016,21 e; netto 773,87 e
2016: 1272,78 e; netto 987,05 e

Sijoitusasuntolaina vuoden lopussa:

2014:  -81442,22 e; lyhennetty 1,28%
2015: -78785,70 e; lyhennetty 4,50%
2016: - 75998,09 e; lyhennetty 7,88%

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

51 Stockmann ulos salkusta - ensimmäinen myynti yli neljään vuoteen

Tänään myin osakkeita! Syy oli alunperin verotekninen: nykyisin tappiot voi vähentää kaikista pääomatuloista - minun tapauksessani osingoista ja sijoitusasunnon vuokratuloista - toisin kuin aiemmin. Koko osakkeen tarina minun osaltani tässä:

Stockmann plc. B

30.9.2011 OSTO 60 kpl á 12,55 eur, yht. 753 eur
- Osinko  2012 60x0,50 = 30 eur - verot 6,30 -> 23,70 eur
- Osinko 2013 60x0,60 = 36 eur - verot 7,56 -> 28,44 eur
- Osinko 2014  60x0,40 = 24 eur - verot 6,12 -> 17,88 eur
- Osinko 2015 ---
- Osinko 2016 ---
14.12.2016 MYYNTI 60 kpl á 6,52 eur, yht. 391,20 eur

Luovutustappiota tulee siis 361,80 euroa. Netto-osinkoja ehti kertyä 70,20 euroa.

Nyt, kun Stockmann on ulos salkusta, ei alkuperäinen suunnitelma - ostaa osakkeet takaisin huomenna tai lähipäivinä - tunnu enää houkuttelevalta. Osake ei ole halpa, eivätkä yhtiön ongelmat näytä löytävän ratkaisuja. Anders Oldenburgin Phoebus -rahastoon Stockmann on kuulunut, mutta jo vuosi sitten hän kirjoitti blogissaan aikeista luopua Stockmannista kokonaan. Tällä hetkellä Phoebuksessa näyttää Stockmann vielä löytyvän 1,28%:n osuudella.

Onko kyseessä entinen laatuyhtiö vai selviääkö Stockmann kriisistään? Sitä en tiedä, mutta nyt näyttää siltä, etten aio osallistua tarinaan enää omalla rahalla. Varsinkaan, kun Stockmann ei toistaiseksi ymmärrettävästikään kunnostaudu osingonmaksajana.

Olen myynyt elämäni aikana osakkeita kolme kertaa, edellisen kerran Sampoa ja Stonesoftia toukokuussa 2012. Rahapulassa, eikä olisi kannattanut...

Eli aivan jokavuotisesta perinteestä ei ole kysymys.

Mitä tilalle? Toistaiseksi ei mitään. Verotuksen lisäksi yksi hyvä puoli on tilanteessa se, että Nordnetin Superluotto keveni vajaalla neljälläsadalla.

lauantai 10. joulukuuta 2016

50 Pitkä tauko blogikirjoittelussa

Enpä ole yli puoleen vuoteen kirjoitellut tänne mitään. Erityistä syytä tällaiselle laiskuudelle ei ole, kunhan kirjoitan, milloin huvittaa.

Puolen vuoden sisällä on tapahtunut maailmalla melkoisia. Osakemarkkinoita ajatellen sekä Iso-Britannian brexit-äänestystä sekä Trumpin valintaa USA:n presidentiksi uumoiltiin pörssipoukkoilun, jopa -romahduksen aiheeksi. Ainakin itselleni selittämättömästä syystä pörssi on jatkanut pirtsakkaa yläkierrettä. Alan ammattilaisetkin ovat olleet hämillään.

Nyt on muistettava, että kumpaakaan ei ole vielä tapahtunut: Iso-Britannia on vielä hyvän aikaa EU:n jäsen, ennen kuin eroneuvottelut on saatu päätökseen. Trumpin ensi vuonna alkava presidenttiaika on todennäköisesti monenmoisen skandaalin värittämää.

Koska olisin arvannut noidenkin tapahtumien seuraukset pörssissä lyhyellä ja keskipitkällä välillä päin honkia, ei varmaan kannata edelleenkään odottaa, että ajoittaisin romahdukset ja nousut oikein. Eli jatkan ostamista harvakseltaan, en myy, ja nautin osingoista.


Superluotto ja iso muutos

Alkuvuonna aktivoin Nordnetin Superluoton. Maksoin saman tien muutaman tonnin kulutusluoton pois Superluotolla, mikä oli varsin järkevä teko. Superluotto on paras mahdollinen "vippi" muutenkin. Korko on 0,99%, ja mikä tärkeintä, tuo sama 0,99% on myös todellinen vuosikorko: mitään lisäkuluja ei ole. Superluoton nostamisessa salkun ja arvo-osuustilin ulkopuolelle on oma riskinsä, sillä nyt on seurattava salkun vakuusarvoa tarkkaan. Jos Superluottoa olisi se 10% salkun arvosta, ei huolta juuri olisi. Mutta!

Tällä hetkellä Nordnet-salkun arvo on 39 262 euroa. Hienoa! Nousua alkuvuodesta Sharevillen mukaan 12,90%. Olen tyytyväinen, totta kai. Salkkuun on tullut tänä vuonna seuraavia ostoja & lisäyksiä:

20.1.2016    STAG Industrial 60 kpl á $16,17
5.4.2016    Wells Fargo Co. 40 kpl á $48,13
18.5.2016   HCP 60 kpl á $29,66
9.11.2016   Procter & Gamble 4 kpl á $85,95 (kampanja - ei kuluja; lisäys 16kpl -> 20 kpl)
21.11.2016  Omega Healthcare Investors 60 kpl á $28,67
28.11.2016  Nokia 200 kpl á 4,02€ + kulut (lisäys 200 kpl -> 400 kpl)

(Salkun tilanteen voi käydä vilkaisemassa tuosta ylempää linkistä Portfolio. Siellä on hieman vielä säätöä US-osakkeiden tuottojen kanssa, sillä hankintahinnoissa ei vielä ole kaikissa huomioitu valuuttakurssien muutoksia.)

Ostoja yhteensä n. 7270,25€ (kuluineen). Tällä hetkellä pelkästään uudet yhtiöt salkussa ovat nousseet 1367 euroa, päälle osingot sekä Nokian ja PG:n keskihintaa laskeneiden osakkeiden tuotto.

Superluottoa on kuitenkin 10706 euroa (27,27% salkun arvosta). Eli ostot on tehty täysin velaksi. Uuteen vuoteen mennään siis tilanteessa, jossa salkun velkaa on kevennettävä, ja tammikuusta alkaen toteutankin kuukausittaista maksuohjelmaa. Lisäksi, netto-osinkovirta ampaisee ensi vuonna toiselle tuhannelle, mikä tietenkin automaattisesti lyhentää velkaa.

Superluotto siis sai aikaan melkoisen muutoksen salkussa. Vaikka velka on kohtuullisen suuri, se ei tuota nykytilanteessa suuria kuluja. Vain kunnon pörssiromahdus johtaisi hälytystilanteeseen, joskin koron muuttuminen suuremmaksi (huimaan 2,5%:en) on lähempänä.


Seligsonin rahastoista rahaa pois

Tätä kirjoittaessa alkaa jo tuntua, että talouteni on katastrofitilanteessa (näin ei kuitenkaan ole): Keväällä piti iso osa Seligsonin rahastosäästöistä lunastaa kodin kuluihin. Kuukausisäästö on toki jatkunut niin, että Seligsonin rahastoja on tällä hetkellä arviolta pari tonnia.

Perheellä tosiaan on kuluja, jotka liittyvät kodin ylläpitoon, pikkuremontteihin, lasten menoihin ja ennen kaikkea autoihin. Näissä puhutaan useasta keskisuuresta hankinnasta, joista tulee tuhansien eurojen kertaluonteisia menoja. Toisaalta elämä kuitenkin menee rataansa, pari mukavaa lomareissua on tehty, eikä varsinaisesti mitään suunnitelmaa ole tarvinnut haudata rahanpuutteen vuoksi.


Sijoitusasunnossa vaihtui vuokralainen

Sijoitusasunnon edellinen asukas lähti toukokuun lopussa, eli periaatteessa huonoon aikaan uuden vuokralaisen saannin kannalta. Kävi kuitenkin niin, että asunnolle olisi ollut kesäkuun alusta lähtien useita varteenotettavia ottajia, joista sain valita mieleiseni. Hän on hoitanut vuokransa mallikkaasti, ja sain jopa hänet tunteneelta ihmiseltä kuvauksen säntillisestä ja tunnollisesta ihmisestä. Hyvin on siis mennyt sillä rintamalla.


Tuttavaperheiden kanssa poristessa voi todeta, että ollaan samassa tilanteessa. Täysin tavallinen, pröystäilemätön elämä Suomenmaassa - yksin ja lasten kanssa - maksaa maltaita. Erona moneen tuttavaperheeseen on se, että itselle on kertynyt jonkinlaista varallisuutta siinä sivussa. Tällä hetkellä myös osinkoja ropisee joka kuukausi, määrän noustessa hitaasti mutta varmasti. Miljoonasalkku taitaa silti jäädä tässä elämässä haaveeksi, mutta väliäkö sillä.


Tarkempia lukuja tästä vuodesta laittelen loppukuusta.

torstai 5. toukokuuta 2016

49 Menoseuranta? Säästöaste?

Aiemmin olen kirjoittanut, etten ole erityisen kiinnostunut laatimaan kuukausikatsauksia. Minulle on melko samantekevää, onko salkku noussut tai laskenut lyhyellä välillä. On kuitenkin mielenkiintoista lukea muiden blogeista näitä, ja itsekin laitan "eilisen lukuja" blogikirjoitusten loppuun. Nämä ovat joka tapauksessa vuosien kuluttua mielenkiintoista luettavaa.

Monet pitävät myös tiukasti kirjaa tuloista ja menoista. Itse tein näin opiskeluaikana ja työuran alussa, mistä on taatusti ollut hyötyä tähän päivään asti. Nykyisin tarkka kirjaaminen olisi jo liian mutkikasta, kun kyseessä on lapsiperheen talous, eikä penninvenytys tarkoita nykyään samaa, mitä opiskeluaikoina. Mitä tästä kauan sitten pidetystä menoseurannasta on jäänyt käteen?

Ensimmäisenä tulee mieleen yksittäisten valintojen kerrannaisvaikutus: esimerkiksi työpaikkalounas voi maksaa kuusi euroa tai kymmenen euroa, mitä väliä? Ainakin sitä, että vuositasolla puhutaan sadoista euroista. Jos vain jaksaisi itse laittaa eväitä töihin, säästö on parhaimmillaan jo tuhansia. Sama koskee valmisruokia vs. ruuanlaitto perusraaka-aineista, herkkuja, karkkeja jne. Joskus pitkästä kauppakuitista selvisi, että makeiset ja leivonnaiset veivät 15% laskun loppusummasta. Niitäkin tarvitaan, mutta ainakaan tavan vuoksi ei niitä kannata ostoskärryyn lisätä.

Toisena tulee mieleen ennakointi: isot laskut ja esim. lomamatkat on hyvä tiedostaa jo kuukausia etukäteen. Niin järjestelmällinen en ole, että meillä olisi eri tilit laskujen säästöön, lomareissuille ja niin pois päin, mutta tällaisen tiedän monille muille sopivan hyvin. Ennakointia on tietenkin myös se, ettei elä yli varojensa, ei osta liian kallista autoa, vaikka korko olisi miten edullinen tai osaa muutenkin laittaa asumiskulut, viihdekulut, lomakulut ja muut siihen oikeaan mittasuhteeseen, eli meidän tapauksessa keskituloisen velkaisen perheen raameihin.

Yleensäkin ottaen tarkka kuluseuranta opetti harkitsemaan hankintoja tarkemmin. Muistan, etten viitsinyt käydä yliopistolla kahvilla vain siksi, että tämäkin on sitten kirjattava ylös - vaivannäköä luvassa!

Yksi, ehdottomasti paras seuraus kuluseurannalla oli se, mitä aioin tehdä säästyneillä rahoilla. 2000-luvun alussa aloitin rahastosäästämisen, joka jäi sivuun myöhemmin, ja säästöt olivat tämän jälkeen lähinnä korkosijoituksia. 2009 alkoi osakesäästäminen ja indeksirahastojen kuukausisäästöt. Rikas en vieläkään ole, mutta tulevaisuuteen voi katsoa taloudenkin puolesta optimistisesti.

Mikä sitten on säästöasteeni?

Ainoa säännöllinen säästö nykyisin on neljään Seligsonin rahastoon menevät viisikymppiset, eli 200 e kuukaudessa. Lisäksi osakkeisiin olen pystynyt laittamaan muutamia tuhansia vuosittain. Muut säästöt kuluvat säännöllisesti perheen menoihin. Eli ei erityisen korkea säästöaste, varsinkin kun ottaa huomioon, että käytännössä meillä on puolison kanssa yhteiset rahat. Säästöaste ilman lainanlyhennyksiä on minimissään 5%, usein reippaasti tämän yli. Oikeastaan voi olla tyytyväinen, että rahaa on ja sitä jää säännöllisesti säästöön. Verrokkiryhmällä, eli keski-ikää lähestyvillä perheellisillä, säästöaste on tätäkin vähemmän.

Entä lainanlyhennykset? Tähän mennessä en ole mieltänyt niitä säästöiksi, vaikka asuntolaina lyhenee yli 800 euroa kuussa ja sijoitusasuntolaina yli 200. Jälkimmäinen on toki säästöä, ja olennainen osa koko asuntosijoittamisen ideaa.

Ja kulutusluotot? Itseään voisi hyvinkin huijata laskemalla kulutusluottojen lyhentämisen säästöksi. Tätä se ei ole.. Velkojan armoilla siinä ollaan, ja tämä kaventaa liikkumavaraa muutenkin. Se, että velat lyhenevät ripeästi (yli 1500 euroa kuussa), on tietenkin hieno asia. Lähes neljäsosa taloutemme tuloista menee siis lainanlyhennyksiin. Huh!

torstai 28. huhtikuuta 2016

48 Osinkokertymä

Joku aika sitten väsäsin osinkokertymästä pienen taulukon. Netto-osingot on siinä laskettu suoraan Nordnetin osinkoraportista. Yhdysvaltalaisista osakkeista ennakonpidätys on 15%, mikä selittää pienemmän ennakonpidätyksen.

Osingot

lauantai 23. huhtikuuta 2016

47 Olemmeko perillä?

Otsikko paljastaa, millaista musiikkia muun muassa kuuntelen. Kai tässä jonkinlainen romantikkokin siis on, vaikka raavasta miestä esittää.

Olen pyöritellyt pidemmän aikaa näitä pienimuotoisia filosofisia ajatuksia rahaan ja sijoittamiseenkin liittyen. Ja. Huomaan olevani sijoittamisesta samaa mieltä kuin kunnon purjeveneilijät laiturilta veneeseen astuessaan: Olet jo perillä.

Tämä tarkoittaa suunnilleen sitä, että en taida odottaa elämältä sitä, että onni on jossain 20 vuoden ja/tai miljoonan euron päässä, vaan esim. asuntosijoittaminen, osakesijoittaminen, rahastosäästäminen, säästöpossusäästäminen on minulle jo tavoitteeseen pääsemistä. On mukava (tähän asti on ollut) maksaa sijoitusasuntoa pois ja olla samalla ilmeisen tyytyväisen vuokra-asujan "isäntä" (olemme tavanneet kerran, ja hyvä niin). Avasin takavuosina salkun Nordnetiin, ja osakesäästämisestä on tullut antoisa harrastus. Seligson taas on rahastoyhtiö, jonka viestintä, arvot ja tuotevalikoima miellyttävät minua kokonaisuutena. Ja sitä rataa. Rahaan suhtaudun arkielämässä melko neutraalisti: en itke katkeria kyyneliä, kun joudun roposista luopumaan joskus turhakkeitakin ostellen. Tavoittelen järkevää balanssia: elää kannattaa jo nyt, ja pientä pesämunaa kannattaa silti kerätä ja laittaa rahaa myös säästöön. Näin olen tehnytkin.

Tämä ei tarkoita, että eläisin jossain paratiisissa ilman raha- ja muita huolia. Olen vain huomannut, että esim. taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on lopulta samaa, kuin eläisi odottaen lottovoittoa, jonka tulosta ei ole mitään takeita, vaikka lottoaisi pää märkänä. Eräänlaista haaveilua siis.

Iso ero toki on sijoittamisessa verrattuna lottoamiseen, kyllä ensinmainittu on realistisempi mahdollisuus ns. parempaan tulevaisuuteen. Joku saa varmasti mielihyvää jälkimmäisestäkin harrastuksena. Unelmia pitää olla.

Toisin sanoen: itselleni käy paremmin se ajattelutapa, että se, mitä tekee juuri nyt, on jo maaliin pääsemistä. Nämä talouteen liittyvät harrastukset ovat nyt vain minulle mielekästä puuhaa muutaman muun harrastuksen ohella. Olen viisastunut melko lailla siitä, kun näitä hommia tosissani aloin pyöritellä. Kiinnostus yhteiskunnan pyörimistä kohtaankin on kasvanut. Ja jos olen vanhan kaikesta huolimatta yhtä köyhä kuin nyt, niin so what? Toivottavasti on ollut mukavaa kaikki vuodet.


Taidan olla tulossa vanhaksi :)


PS. Velkavipuun liittyvät pohdiskelut päätän tähän: normaalitilanteessa 10%:n lainoitusaste osakesalkussa on ok, eikä vie yöunia. En lupaa, että sitoutuisin tähän, mutta onpahan kirjattu ylös.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

46 Osakesijoitukset ja velkavipu

Siellä täällä sanottua:

Valtaosalle sijoittajista velkasijoittaminen ei sovi. (Jukka Oksaharju, Nordnet-blogi)

Velkavipu liitetään usein korkeaan riskiin. Velkavipua voi käyttää kuitenkin järkevästi, ja sen avulla voi jopa hallita sijoitussalkun riskiä. (Siiri Vehmer, Nordeamarkets -blogi)


Velkavipu pitää viriilinä. (Aki Pyysing, Sijoitustieto)

Nuo linkit kannattaa lukea osittain viihdemielessä. Mikään kattava analyysi ei minun velkavipupohdintani ole sekään. Jukka Oksaharju ja Aki Pyysing kertovat myös omista kokemuksistaan, tosin varsin eri sävyyn. Tuo jopa 15% velkavipu ammattilaisilla on mielenkiintoinen heitto. Uskon, että ammattilaisilla voi velkaa olla ihan mitä vain. Riskistähän tässä on kyse. Iso velka on iso riski, joka voi moninkertaistaa tuoton.

Tässä muutama oma pohdinta noiden perusteella ja / tai päälle:
- Kun arvioi lainanoton riskejä, on huomioitava koko talous.
- En erityisesti kaipaa isompaa riskinottoa. Toisaalta en pidä suurena riskinä sitä, että ostettava yhtiö maksaa netto-osinkotuottoa moninkertaisesti superluoton korkoon nähden. 
- Lainoja on hyvin erilaisia. Asuntosijoituksessa velkavipu on keskeinen osa koko sijoittamisen ideaa. Siinä lainan käytännössä maksaa vuokralainen, joka tosin saa vastineeksi huoletonta asumista. Asuntolainan ja auto- ja muut kulutusluotot maksetaan omista palkkarahoista. Luottokortit ovat oma lukunsa. Kaikkia yhdistää se, että jossain vaiheessa takaisinmaksukyvyn riskit jne. tulevat vastaan.
- Nordnetin Superluoton tyyppistä edullista ja joustavaehtoista luottoa ei tietääkseni ole ennen tarjottu suomalaisille piensijoittajille. Tämä on ratkaisevaa ainakin omissa suunnitelmissani.
-Normaalitilanteessa, myös ei-dramaattisessa laskumarkkinassa, Nordnetin Superluotto on joustavuudessaan erinomainen.
- Pahin aika käyttää velkavipua on silloin, kun kurssit ovat huipussaan ja pörssiromahdus edessä. Paras aika käyttää velkavipua on tuon pörssiromahduksen jälkeen. Silloin lainoitusarvokin on laskenut, mutta riski kurssien laskemisesta on pienempi. Paitsi jos jne. Eli nämä tilanteet kun vainuaisi, niin mikäs tässä olisi porskutellessa.
- Jos salkku koostuu hyvistä osingonmaksajista (yksittäisen vuoden suurosinko ei ole yksi yhteen hyvä osingonmaksaja), osingot lyhentävät superluottoa automaattisesti. Esim. tämänhetkinen luototus Nordnet-salkussa on n. 4300 euroa. Vuoden aikana netto-osinkoja on tulossa yli 900 euroa.
- Lainoitusarvon seuraaminen on tärkeää. Lisäksi uusia osakkeita katsellessa on tiedettävä Nordnetin niille antamat lainoitusasteet. Itse asiassa Nordnet on tehnyt sijoittajalle hyvää pohjatyötä lainoitusasteiden arvioinnissa, kun niitä ei tuulesta voi temmata. Niissä on katsottu vakavaraisuudet ja muut tarkkaan. Esimerkkejä lainoitusasteista: Apple 80%, HCP 70%, Realty Income 50%, Bank of Nova Scotia 70%, Biohit 10%, Elisa 85%, Nokia 70%, Orava 40%, Raute 30%. Huom. Lainoitusasteet voivat muutta, ja kurssilasku pienentää lainoituseurojen määrää.
- Riskilaskelmat ja skenaariot salkun arvon nopeasta laskemisesta kannattaa tehdä ja ottaa tosissaan. Vaikka oma salkkuni on tällä hetkellä plussalla n. 47% (ilman osinkoja, rakenneltu hiljalleen 6½ vuoden ajan), ja vaikka pidän yhtiöitä hyvinä, niin silti. Miinuksellakin on oltu, eikä yksikään salkkuyhtiöistä ole tehnyt maailmanvalloitusta tai vastaavaa.
- On eri asia, jos sijoitussalkussa on lainaa 5000 euroa kuin vaikkapa 50000 euroa, vaikka ensin mainittu olisi kovastikin vivutettu salkku. Kumpaa lyhennät kätevämmin palkkarahoistasi?
- En ole ammattilainen, vaikka tiedän sijoittamisen maailmasta yhtä jos toista. Lisäksi en halua menettää yöuniani sijoitusten takia.

Eli prosessi etenee. Kun oikein tunaroi, voi velkavivulla polttaa koko sijoitusomaisuutensa, eikä sekään välttämättä riitä. Nykytilanteessa en kuitenkaan pidä esim. 10 prosentin lainoitusastetta isona riskinä. Summa on kohtuullinen suhteessa reaalituloihini, osinkoja ropisee tihenevään tahtiin, ja vaikka taloudessa on monenlaista lainaa, niissä kaikissa on selkeät ja toimivat maksusuunnitelmat.

Tämänhetkinen lainoitus Nordnet-salkussa 13.6%.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

45 Ei oo velat veljeksiä

Nordnetin Superluoton aktivoinnin myötä on laitettava taas asioita paikoilleen. Taloudellamme on monenlaista pikkuvelkaa, joista esim. asuntolaina ja autolainat ovat lähes väistämättömiä, vaikka toisin olen yrittänyt välillä uskoa. Entä muut? Tässäpä yhdenlainen velkojen paremmuusjärjestys:

1. Sijoitusasuntolaina. Pankkimme myönsi miltei riemusta kiljuen lainaa sijoitusasunnollemme (ok, vähän liioittelen). Itse olen yrittänyt suhtautua jalat maassa asuntosijoittamiseen ja sitä varten otettavaan lainaan. Totuus näyttää kuitenkin olevan se, että jos löydät hyvän, pienen sijoitusasunnon hyvältä paikalta hyvään hintaan, näyttää tällainen olevan nyky-Suomessa kohtalaisen järkevää toimintaa. Lainan korot voidaan vähentää pääomatuloista kokonaisuudessaan, samoin kuin vuokraukseen liittyvät kulut. Riskinä on asuntomarkkinoiden romahdus, jota tasoittaa se, että vuokrataso on jatkanut kymmeniä vuosia tasaista nousutrendiä. Ne ovat siis vakaata tuloa historiansa perusteella. Asuntojen vuokrissa ei ole näköpiirissä esim. 50%:n kertaromahdusta. Suomessa pitää monen muun asian mennä totaalisesti päin seiniä, ennenkuin vuokratasolle tapahtuisi jotain ennennäkemätöntä laskua. Suurin riski on kuitenkin asunnossa oleva vuokralainen. Tämän suhteen ei ole ollut ongelmia. Paikkakunnalla on pääasiassa vuokranantajan markkinat.

Lainasta on maksettu noin 4500 euroa. Jäljellä 78099,94 euroa. Korko 1,66%. Laina-aika 25 vuotta (!), eli periaatteessa tätä voidaan maksaa vuoteen 2039 asti. Lyhenee hitaasti.

Lainan vakuutena ovat ostettu asunto (silloin vakuudeksi hyväksyttiin 80% arvosta) ja lisäksi kiinnitys omakotikiinteistöömme.


2. Asuntolaina. Meidän tapauksessamme parempi vaihtoehto vuokra-asumiselle jo siitä syystä, ettei vuokralla asuminen nykyisessä asuinpaikassamme ole käytännössä mahdollista. Kahdesta osasta koostuvan lainamme korko on n. 0,93% sekä kuukausittaiset maksut (30 euroa vuodessa). Lainaa jäljellä 87279,67 eur, maksettu on lähes puolet. Kokonaisuudessaan maksettu vuonna 2027. Takana on kuluton lyhennysvapaa vuosi, mitä viime vuoden helmikuussa markkinoitiin. Laina lyhenee nyt taas nopeaan tahtiin.

Korot ovat osittain vähennyskelpoisia pääomatuloista. Tällä hetkellä vakuutena enää kiinteistö itse.


3. Nordnet-superluotto. Selkeä, helppo ja vikkelä. Sijoituslainana vähennyskelpoinen 0,99% korko ilman muita kuluja. Niin pitkään mainio, kun salkun vakuusarvosta alle 40% on käytössä (ja suurin omistus alle 20%). Mielestäni hyvä olemassa. Katastrofi ei tule, vaikka 40% ylittyisikin.  Vakuutena siis salkussa olevat osakkeet, joille Nordnet on laskenut ns. lainoitusarvot.

Superluoton kanssa on silti oltava valppaana, tässä polttaa varomaton helposti näppinsä. Tällä hetkellä taitaa vallita se konsensus, että osakemarkkinoilla on ennemmin lasku edessä. Samaa tosin on viimeisen seitsemän vuoden aikana uumoiltu jatkuvasti. Kun salkun arvo laskee, myös lainoitusarvo laskee. Laina sitä vastoin pysyy samana.

Velkavivun käytöstä osakesalkussa ajattelin kirjoitella lähiaikoina lisää.


4.  Luottokortti. Kaksipiippuinen juttu. Luottokortissa on toki juoksevat kulut, eli ne maksavat aina jotain. Kuitenkin, kuukauden ajan luotto on korotonta, joten lyhytaikaisiin hankintoihin ok, kun tietää jo etukäteen pystyvänsä maksamaan luoton pois esim. seuraavasta palkasta. Kuukauden jälkeen luottokorko nousee 6,79%:in, jonka päälle laskutuslisä. Korko alhaisempi kuin koskaan.

Luottokortti on mielestäni hyvä indikaattori taloudessa: jos sen käyttö on jatkuvaa, voi miettiä, miksi. Ruokaostosten tekeminen luotolla kuulostaa hurjalta, vaikkei sekään ole mikään ihme meillä. Tutkimustulos yhden perheen otannalla on se, että teini-ikäinen lapsi taloudessa korreloi tehokkaasti korttiluoton suuruuteen.


5. Autolainat. Toinen autolaina pankista, vakuutena omakotikiinteistö, korko 2,93% + kulut 30 eur vuodessa. Toinen rahoitusyhtiöstä autokaupan kautta, korko 1,5% ilman muita kuluja. Molemmissa n. 300 e/kk lyhennykset. Laina-ajat molemmissa 5 vuotta, toista maksettu kaksi, toista vajaa vuosi.

Tästä voivat lukijat olla montaa mieltä: kannattaako ajella uudehkoilla autoilla ja maksaa molemmista satoja euroja kuukaudessa pelkästään lyhennystä ja korkoa? Mielestäni kannattaa, jos auton käyttö ja käyttövarmuus ovat välttämättömyys työssäkäynnin kannalta, kuten meillä molemmilla. Kokemusta on myös yli 15 vuotta vanhojen, ns. hyvien autojen pitämisestä. Niissä korjauskulut ovat käytännössä olleet melko suuria summia, hurjimmillaan yli noiden lyhennysten pidemmältä ajalta. Lisäksi jokainen kerta, kun auto jättää tielle, tapahtuu tietysti juuri silloin, kun on kiire jonnekin, tai kun auto on pakattu pitkää reissua varten.

Autot ovat yksi kaikki rahallisesti huonoimpia sijoituksia minun elämässäni.


6. Muut kulutusluotot. Juuri kerroin maksaneeni oman pankin ns. joustoluoton lähes kokonaan pois Nordnetin superluotolla. Tarkistin joustoluoton tämänhetkisen koron: sama kuin luottokortissa, 6,79%, joka lähtee kuitenkin juoksemaan jo ensimmäisestä päivästä. Lisäksi laskutuspalkkio on 42 euroa vuodessa. Korko on tällä hetkellä alhaisempi kuin koskaan.



Kun näin nämä listaa, hurjalta näyttää. Sijoituskuvioita lukuunottamatta kuitenkin varmaan se tavallinen suomalainen tarina. Parasta olisi olla tietenkin täysin velaton, mutta kaikissa veloissa on kyseessä tietynlainen vipu: saadaan jotain "etukäteen" (yritäpä säästää asuntorahat etukäteen), ja oletetaan, että se kannattaa.


Mitäpä mieltä? Onko järjestys oikea?

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

44 Vivutettu salkku

Otteita blogistani menneiltä ajoilta:

" Puhumattakaan siitä neljännestä äänestä, joka käskee ottamaan velkaa osakesijoituksia varten! Joko ahneus tai pelko valtaa sentimentit vuoron perään, tällä kertaa ensin mainittu." -3.3.2015

"Entä osakekaupat [superluotolla]? Toistaiseksi ei." -25.3.2016

"...aivan yhtä hyvin voisimme realisoida sijoituksia näihin menoihin [luottokorttivelkaan], ja näin on vuosien kuluessa käynytkin useaan otteeseen. Käytännössä luottokorttivelka on siis sijoituksiin otettua vipua, vai mitä? :)" -21.9.2014

Näin olen siis kirjoitellut velaksi sijoittamisesta.

No, tilanne on nyt seuraava: Nordnetin Superluotto on käytössä 0,99%:n korolla. Nostin 3500 euroa Nordnetista pois ja maksoin oman pankin (jatkuvan) joustoluoton lähes kokonaan pois. Säästöä vuodessa yli 300 euroa. Käytännössä velkavipu, joka on otettu epäsuorasti sijoituksiin, siirtyy nyt samaan salkkuun kuin itse sijoitukset. Velkavipu siksi, että joustoluotolla tehdyt hankinnat olisi voinut tehdä osakkeita myymällä.

Eilen, 5.4. ostin 40 kpl Wells Fargo & Companyn osakkeita hankintahintaan à $48,13 -> yht. $1925,08 (n. 1694€). Tästä hieman yli 1200 dollaria superluotolla.

Luoton määrä tällä hetkellä 4461,08€. Tämä on on 18,82 % salkun lainoitusarvosta (23 701,12 €) ja 14,3% salkun arvosta.

Eli vipua salkkuun. Tämä on joko selvä merkki siitä, että pörssiromahdus on edessä (taksikuskit puhuvat osakkeiden ostosta ja Harry Holdari ottaa velkaa osakesijoituksiin ja muita vastaavia merkkejä, eikö) tai sitten siitä, että hyödynnän salkkuni vakuus- eli lainoitusarvoa ja nostan lainaa, joka on kuluiltaan ennätyshalpaa. Kumpi kyseessä, jää nähtäväksi.

Salkkuni koostuu pääasiassa maltillisista osakesijoituksista ja alkaa olla melko hajautettu. Nyt on vain hallittava tämä riski ja oltava valmis rajuihin osakemarkkinoiden liikkeisiin. Pieniä stressitestejä voi tehdä laskemalla esim. salkun arvon puolittumisen vaikutuksia luoton luonteeseen.

Laina lyhenee automaattisesti osinkojen myötä (tämän vuoden osinko-odotus noin 4%).

Mikä sitten maksimiksi Nordnet-salkun luotolle? Sitä mietin. Yksi suosikkibloggareistani, Kinski, tavoittelee 25%:n lainoitusastetta salkkuunsa. Hänen salkkunsa on omaani vielä hajautetumpi ja kooltaan moninkertainen.

Jos nyt humpsauttaisin salkkuuni yhteensä 9000 euron lainoitusasteen (eli tuplaisin velan), nousisi markkina-arvo n. 35500 euroon ja lainoitusaste olisi n. 25%. Korko säilyisi 0,99%:ssa. Tässä voisi olla teoreettinen katto. Vai?

Hätäkös tässä on noita miettiessä. Plussana olisi se, että US-osakeprojekti etenisi nopeammin: nyt salkusta noin neljäsosa on amerikkalaisia yhtiöitä (T, IBM, KO, PG, STAG, WFC). Pidempiaikainen tavoite on päästä 50 prosenttiin. Lisäksi tavoite on edelleen siirtää joka kuukausi säästöjä Nordnetiin päin.


Mutta, mutta. Nyt pitää muistaa, että sijoitusasunto on hankittu täysin velaksi (tällä hetkellä sijoitusasuntolaina 78099,94€). Tämä on luonteeltaan hyvin erilainen, pankin suosima toiminta, jonka lyhentäminen on käytännössä osa perheen talouden kuukausibudjettia. Vuokrasta tuleva kassavirta hoitaa lyhennykset, korot ja vastikkeet kokonaan, ja asunnon vuokraaminen nykyisen lähtiessä tulee olemaan helppoa. Tämä on huomioitava lisävelkaa tehdessä.


lauantai 26. maaliskuuta 2016

43 Salkku Google Spreadsheet-taulukkona

Nyt salkkuni sisällön voi vilkaista reaaliaikaisena Spreadsheet-taulukkona. Olen Excel-käyttäjänä melko tumpelo, mutta ohjeita seuraten jonkinlainen karvalakkiversio onnistui.

Osakkeet päivittyvät reaaliaikaisesti. Nordnet Suomi Superrahaston kurssin laitoin ja tulen päivittämään manuaalisesti, siihen en suoraan päivittyvää lukua onnistunut saamaan.

Salkusta puuttuvat ainakin toistaiseksi Seligsonin rahastot, osuuskauppojen osuudet ja muualla oleva käteissäästö. Myöskään osinkoja ei ole mukana. Jollain aikataululla pyrin täydentämään nämäkin mukaan.

Linkki salkun sisältöön

perjantai 25. maaliskuuta 2016

42 Kaupankäyntiin käytössä 23169 euroa - paleltaa! (Superluotto käytettävissä)

Vatvottuani jonkin aikaa päätin tulostaa luottohakemuksen Nordnetiin ja aktivoida samalla superluoton käyttöön. Salkun koostumus oikeuttaa 0,99%:n korkoon, kunhan luoton määrä ei ylitä 40 prosenttia vakuusarvosta. Suurin omistukseni salkussa on Huhtamäki (13,87%), jonka kurssi on noussut ostohinnasta huimat 296 prosenttia.

Käytännössä luotto-ominaisuuden saamiseen meni noin viikko: tulostin tarvittavat asiakirjat ja lähetin ne Nordnetiin. Varmuuden vuoksi kysyin asiakaspalvelusta luottohakemuksen käsittelyaikataulua, ja vastausviestissä pyydettiin vielä lisätietoja taloutemme kuluista, joita en ollut kaikkia eritellyt hakemukseen. Eilen luotto-ominaisuus oli lisätty sitten salkkuuni. Kokemus asiakaspalvelusta Nordnetissa oli tälläkin kertaa myönteinen.

Kieltämättä tuntuu hurjalta lukea Nordnetin salkusta viivan alta: käytettävissä 23169 euroa! Yleensä en makuuta suuria summia käteistä Nordnetin tilillä, joten tilanne on aivan uusi. Otsikkoon kirjoitin ensimmäiset fiilikset, kun salkussa luotto-ominaisuuden huomasin. Halutessani voisin ostaa tuolla summalla vaikka jotain osaketta, jonka kurssi "varmasti" tuplaantuu kevään aikana!

Että mikäkö on suunnitelmani? Tällä hetkellä suurin syy on omassa pankissa oleva kulutusluotto (joustoluotto, jatkuvasti nostettavissa, limiitti 7000 euroa, luoton saldo tällä hetkellä 3500 euroa). Pankin luoton todellinen vuosikorko lähentelee kymmentä prosenttia, joten kulut ovat satoja euroja vuodessa. Tarkoitus on ollut maksaa tämä luotto ensi tilassa pois, mutta ihminen kun olen, ei kaikki mene, miten olen suunnitellut. Nyt maksan tuon luoton pois superluotolla, jolloin lainakulut laskevat murto-osaan. Lisäksi lainalle ei ole pakollista takaisinmaksuohjelmaa. Tähän menee siis 3500 euroa superluotosta. Nyt tilanne muuttuu sellaiseksi, mikä se on tosiasiassa ollut: olen sijoittanut osakkeisiin velkarahalla, kun vaihtoehtona on siis ollut oman pankin joustoluoton poismaksu.

Entä osakekaupat? Toistaiseksi ei. Tällä hetkellä seurailen kuitenkin kepeällä otteella HCP:n, Realty Incomen ja Wells & Fargo Companyn kurssikehitystä. HCP:n kurssi teki lähes uskomattoman sukelluksen jokin aika sitten, eikä kurssi tälläkään hetkellä ole taivaissa osingon ja yhtiön maineen huomioon ottaen (edelleenkin yhtiö on osinkoaristokraatti amerikkalaisin kriteerein). Realty Incomen kurssi sitä vastoin on hiponut ATH:ta hyvän aikaa. Alas pitäisi tulla ja roimasti, että osto houkuttelisi.

WFC, rahoitusalan jättiyritys, on näistä kolmesta tällä hetkellä kiinnostavin. Jostain (ilmeisen pätevästä) syystä WFC on Berkshire & Hathawayn suurin yksittäinen omistus, eikä sijoitus ole ihan uusi idea yhtiössä (kuulunut BRK:n portfolioon vuodesta 1989). P/E on 11,87, osinkoprosentti nykyhinnalla 2,98. Mutta, kuten sanoin, kovin intensiivisesti en ole tähänkään perehtynyt.

Yksi käytännössä ihan uusi tuttavuus on Helsingin pörssin Raute. Huomasin sen Balancen listan kärjestä, ja hetken perehtymisen jälkeen yhtiö vaikuttaa lupaavalta ja salkkuuni sopivalta pitkäaikaiselta sijoitukselta.




Ja kun puhutaan velasta, joka on sidottu salkun vakuusarvoon, lyhyen lyhyt stressitesti:

Salkun lainoitusarvo 24.3.2016 22537eur  -> tästä 40% on 9014,80 eur
Jos lainoitusarvo laskee 25% -> 40% tästä on  6761,10 eur
Jos lainoitusarvo romahtaa 50% -> 40 % on enää  4507,40 eur

Lainoitusarvon lasku tarkoittaa pitkälti samaa kuin salkun markkina-arvon lasku. Yksi yhteen ei, sillä yksittäisten osakkeiden lainoitusarvo vaihtelee.






-------------------------------------------------------------------------
Torstain 24.3.2016 lukuja:

Nordnet-salkku 30 341,98 eur
- josta käteistä 631,92 eur

Seligson-rahastot 4676,93 eur
- joista korkorahastoja 203,16 eur

Säästötilit 125 eur

Osuuskaupan osuus 400 eur

Sijoitusasuntolaina -78099,94 eur
- lyhentynyt 4400,96 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014




sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

41 Kevättä kohti

Viimeksi olen päivittänyt ostoja maaliskuussa 2015. Sen jälkeen olen lisännyt salkkuun kahta yhtiötä:

31.3.2015  AT&T 40 kpl hintaan $33,20
20.1.2016 Stag Industrial 60 kpl hintaan $16,17

Hinnat kuluineen. Puhtaasti osinkopapereita, ja STAG jakaakin osinkoa joka kuukausi. Kyseessä siis REIT, joka vuokraa teollisuuskiinteistöjä USA:n alueella. REIT:ien korkea osinkoprosentti johtuu siitä, että niiden on jaettava 90% tuloksestaan omistajille osinkoina.

Viimeiset viisi ostoa ovat olleet USA-osakkeita. Tavoite on nostaa niiden osuus salkusta lähelle viittäkymmentä prosenttia (tällä hetkellä 21,7%). Tämä projekti tulee kestämään vuosia. Herra tietää, mitä sinä aikana ehtii markkinoilla. Oletan kuitenkin, optimisti kun olen, että maailmanloppu ei tule ja pörssitkin selviävät, niinkuin ovat tähänkin asti tehneet.

Suomalaisyhtiöiden osingonmaksu alkaa huomenna 14.3., Wärtsilä ensimmäisenä. Nykyisillä omistuksilla brutto-osingot olisivat arviolta 1200 euroa tältä vuodelta. Rahaa lisäostoihin pitäisi olla loppukeväästä.


-------------------------------------------------------------------------
Perjantain 11.3.2016 lukuja:

Nordnet-salkku 29780,98 eur
- josta käteistä 269,15 eur

Seligson-rahastot 4486,73 eur
- joista korkorahastoja 201,44 eur

Säästötilit 125 eur

Osuuskaupan osuus 400 eur

Sijoitusasuntolaina -78333,68 eur
- lyhentynyt 4166,32 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

40 Tavoitteet vuodelle 2016

Tässä:

- Nordnet-salkku vuoden alussa 30736,69 e -> vuoden lopussa 38000 e
- Salkun kasvusta 3000-4000 e omaa rahaa, joilla 3-4 ostoa
- Osingot (brutto) 1300 e

- Seligson-rahastot vuoden alussa 4277,56 e -> vuoden lopussa 7000 e
- Kasvusta kuukausisäästöä 2400 e

- Listaamattoman osakeyhtiön osinko (brutto) 1200 e

- Sijoitusasunnon vuokratulot vastikkeiden jälkeen vuonna 2015 4647,02 e -> vuonna 2016 4700 e
- Sijoitusasuntolaina lyhenee 2700 e

- Osuuskauppojen jäsenosuuksia lisää: vuoden alussa arvo 400 e -> vuoden lopussa 600 e
- Osuusmaksujen korkoa 60 e brutto

- Käteissäästöjä sijoitustileillä (Handelsbanken, Danske Bank) vuoden alussa 125 e -> vuoden lopussa 3000 e

Nordnet-salkku + Seligson-rahastot + osuuskauppojen jäsenyysosuudet + käteinen vuoden alussa 35.539,25 e -> vuoden lopussa 48600 e.


Nyt mennään jo helmikuussa, joten jotain voi jo arvailla. Millainen pörssivuosi tulee vuodesta 2016, on minulle arvoitus. Käydäänkö pohjalla, ja alkaako siitä nousu? Vai jotain muuta?


39 Vuoden 2015 tavoitteet ja niiden toteutuminen

Vuodelle 2015 olin kirjannut seuraavat tavoitteet. Vihreä teksti = onnistuin, punainen = en onnistunut.

Nykyisten sijoitusten arvo pysyy kutakuinkin samana, en odota suuria arvonnousuja



Meni paremmin kuin pessimistisesti oletin. Salkku lihoi lähes yhdeksän ja puoli tonnia, josta arvonnousua viitisen tuhatta euroa.



Pörssiromahduksen mahdollisuus on, muttei ole mitään tarvetta myydä osakesäästöjä


Ei romahtanut. En myynyt osakesäästöjä.



Rahastosäästäminen jatkuu: Seligsonin neljään osakeindeksirahastoon 4x50 e / kk, kahteen korkorahastoon 2x50 e / kk (yhteensä 300 e / kk ja 3600 e / vuosi)

Rahastosäästäminen jatkui, mutta kesäkuusta alkaen vain 200 e / kk, kun keskeytin korkorahastosäästämisen. Lisäksi lunastin yli neljän tuhannen eurosta osuuksia rahoittaakseni osakeostoja ja isoa auton remonttia. Rahastopääoma oli tonnin pienempi kuin vuosi sitten.

Nordnet-salkkuun osinkotuloja 1200 e brutto

Osinkoja tuli 1016,21 e brutto. Hieman odotin lisäosinkoja loppuvuodesta parilta yhtiöltä, mutta niitä ei tullut.

Listaamattoman osakeyhtiön osinkoja 1000 e brutto

Osinkoja tuli 1215 e brutto.

Pääomaa lisää Nordnet-salkkuun, 2-3 osakeostoa yhteensä 3000-4000 eurolla

Kolme osakeostoa, lisää rahaa nelisen tonnia.

Vuokratuloja sijoitusasunnosta 4700 e brutto
Vuokratuloja vastikkeiden jälkeen lähes tavoitteen verran. Vuokralainen pysynyt samana, enkä korottanut vuokraa elokuussa, jolloin se olisi sopimuksen mukaan ollut mahdollista.

Sijoitusasunnon laina lyhenee 2500 e
Lyheni yli 2600 e!

Osuuskauppojen jäsenosuuksien (400 e) korkoja 50-60 e netto
62 e neljästä osuuskaupasta.

Käteissäästöjä niin paljon kuin mahdollista, ihannetilanne 31.12.2015 5000 euroa sijoitustilillä (sen yli menevät osakkeisiin tai rahastoihin) 

Vuodenvaihteessa käteistä oli Danske Bankin sijoitustilillä 125 e, Handelsbankenin sijoitustilillä ei käytännössä mitään. Lapsen ajokorttia varten säästössä 1600 e, joten säästöjä oikeasti vain tuo 125 e. Tämä tavoite ei toteutunut siis lainkaan, syy oli pitkälti autot: ensin yhden korjausta isolla rahalla, sitten toisen hankinta.
 
Nordnet-salkun, Seligson-salkkujen, osuuskauppojen jäsenosuuksien ja käteisen yhteisarvo 31.12.2015 40.000 euroa (nyt n. 27500)


Toteutunut: 35.539,25 e, eli neljä ja puoli tonnia alle tavoitteen.
Vuodessa ehti tapahtua paljonkin, ja rahaa meni yhteen jos toiseenkin asiaan paljon. Käteissäästön määrään en ole tyytyväinen. Rahastopääomakin kutistui, mutta osittain siitä syystä, että lunastin korkorahastot (mikä oli jälkeenpäin katsottuna fiksu veto) ja hankin niillä osakkeita. Tästä syystä osakepääoma oli reilusti yli odotusten.

Viime vuodesta selvinneenä totean, että olen... lähes tyytyväinen :)



Tämän vuoden tavoitteet seuraavaksi. Niissä voi alkuvuoden pörssikehitys näkyä pienenä pessimisminä...

maanantai 8. helmikuuta 2016

38 Vuoden 2015 katsaus

Piitkä tauko takana blogipäivityksissä. Salasana oli kuitenkin vielä muistissa, ja tarkoitus on taas aktivoitua. Hyvä aktivaattori on osinkokevät, josta on jo tullut hyviä ennakkotietoja. Osinkoja tulee nykyisin joka kuukausi (tammikuu 2016 jäi viimeiseksi osingottomaksi kuukaudeksi), kiitos jenkkiosakkeiden ja niiden kvartaaliosinkojen. Uusin ostos tältä vuodelta maksaa sitäpaitsi osinkoa joka kuukausi. Siitä myöhemmin lisäa.

Nyt vuosi 2015.

Nordnet-salkun arvo oli vuoden 2015 lopussa 30736,69 e. Nousua vuodessa 9454,49 e (+44,4%). Tämän lisäksi osingot 1016,21 e, verojen jälkeen 773,87 e.

Noususta lisäpääomaa eli omia säästöjä 4048,52 e, nämä ja osingot yhteenlaskettuna 4822,39 e.

Ostoja oli yhteensä kolme:
- IBM 10 kpl à 162,09 $ (sis. kulut) 1620,92 $ ~ 1410,20 e
- Coca-Cola 40 kpl à 41,31 $  (sis. kulut) 1652,37 $ ~ 1503,66 e
- AT&T 40 kpl à 33,20 $ (sis. kulut) 1328,10 $ ~ 1235,13 e

Myyntejä ei ollenkaan.

Tuotto vuodelta 2015:

1. Salkun tuotto +25,4%, kun netto-osingot huomioidaan, lisäsäästöt ei
3. Salkun tuotto +44,4%, kun netto-osingot ja lisäsäästöt lasketaan mukaan.

Käteistä Nordnet-salkussa oli vuoden lopussa 921,37 e.


Seligson-salkkujen arvo oli vuoden 2014 lopussa 4277,56 e. Laskua vuodessa 987,97 e (-18,8%). Kuukausisäästöjä on vuoden aikana kertynyt 2901,80 e. Rahastoja lunastettu 4301,72 e, pääasiassa rahoitettu osakkeiden ostoa. Kuukausierät korkorahastoihin (yht. 100 e / kk) keskeytetty toukokuun jälkeen.


Listaamattoman osakeyhtiön omistukset säilyneet samana, osinkoja maksettu 1215 brutto, 1123,88 netto.



Sijoitusasunto hankittu 6/2014, josta lainaa 82500, vuoden lopussa 78785,70 e. Lainaa siis lyhennetty 3714,30 euroa. Vuokratuotto vastikkeiden jälkeen 4647,02 e. Vesimaksu nousi toukokuussa hieman, ja marraskuusta alkaen on mennyt myös pieni yhtiölaina piharemontin takia.



Handelsbankenin sijoitustilillä rahaa oli vuoden lopussa 0,16 e. Tilillä oli vuoden aikana enimmillään 400 e.



Osuuskauppojen jäsenosuuksia neljä, kukin 100 e, eli yhteensä 400 e.
 




------------------------------------------

Numeroita pidemmältä ajalta:

Nordnet-salkun arvo vuoden lopussa:

2009: 6291,06 e
2010: 12400,77 e
2011: 13616,51 e
2012: 14852,28 e
2013: 18126,34 e
2014: 21282,20 e
2015: 30736,69 e

Seligson-Salkkujen arvo vuoden lopussa:

2009: 727,91 e
2010: 2904,27 e
2011: 6003,54 e
2012: 6429,73 e
2013: 3097,31 e
2014: 5265,53 e
2015: 4277,56 e

Pörssiosakkeiden osinkotuloja ja pääoman palautuksia vuosittain (huom. 2015 on mukana USA-osakkeita, joista ennakonpidätys 15%, olen laskenut neton sen mukaan, vaikka Suomeenkin on niistä maksettava osuutensa):

2010: 395,10 e; netto 320,03 e
2011: 780,20 e; netto 631,97 e
2012: 794,90 e; netto 627,97 e
2013: 750,50 e; netto 592,90 e
2014: 1033,00 e; netto 769,59 e
2015:  1016,21 e; netto 773,87 e

Sijoitusasuntolaina vuoden lopussa:

2014:  -81442,22 e; lyhennetty 1,28%
2015: -78785,70 e; lyhennetty 4,50%