torstai 28. huhtikuuta 2016

48 Osinkokertymä

Joku aika sitten väsäsin osinkokertymästä pienen taulukon. Netto-osingot on siinä laskettu suoraan Nordnetin osinkoraportista. Yhdysvaltalaisista osakkeista ennakonpidätys on 15%, mikä selittää pienemmän ennakonpidätyksen.

Osingot

lauantai 23. huhtikuuta 2016

47 Olemmeko perillä?

Otsikko paljastaa, millaista musiikkia muun muassa kuuntelen. Kai tässä jonkinlainen romantikkokin siis on, vaikka raavasta miestä esittää.

Olen pyöritellyt pidemmän aikaa näitä pienimuotoisia filosofisia ajatuksia rahaan ja sijoittamiseenkin liittyen. Ja. Huomaan olevani sijoittamisesta samaa mieltä kuin kunnon purjeveneilijät laiturilta veneeseen astuessaan: Olet jo perillä.

Tämä tarkoittaa suunnilleen sitä, että en taida odottaa elämältä sitä, että onni on jossain 20 vuoden ja/tai miljoonan euron päässä, vaan esim. asuntosijoittaminen, osakesijoittaminen, rahastosäästäminen, säästöpossusäästäminen on minulle jo tavoitteeseen pääsemistä. On mukava (tähän asti on ollut) maksaa sijoitusasuntoa pois ja olla samalla ilmeisen tyytyväisen vuokra-asujan "isäntä" (olemme tavanneet kerran, ja hyvä niin). Avasin takavuosina salkun Nordnetiin, ja osakesäästämisestä on tullut antoisa harrastus. Seligson taas on rahastoyhtiö, jonka viestintä, arvot ja tuotevalikoima miellyttävät minua kokonaisuutena. Ja sitä rataa. Rahaan suhtaudun arkielämässä melko neutraalisti: en itke katkeria kyyneliä, kun joudun roposista luopumaan joskus turhakkeitakin ostellen. Tavoittelen järkevää balanssia: elää kannattaa jo nyt, ja pientä pesämunaa kannattaa silti kerätä ja laittaa rahaa myös säästöön. Näin olen tehnytkin.

Tämä ei tarkoita, että eläisin jossain paratiisissa ilman raha- ja muita huolia. Olen vain huomannut, että esim. taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on lopulta samaa, kuin eläisi odottaen lottovoittoa, jonka tulosta ei ole mitään takeita, vaikka lottoaisi pää märkänä. Eräänlaista haaveilua siis.

Iso ero toki on sijoittamisessa verrattuna lottoamiseen, kyllä ensinmainittu on realistisempi mahdollisuus ns. parempaan tulevaisuuteen. Joku saa varmasti mielihyvää jälkimmäisestäkin harrastuksena. Unelmia pitää olla.

Toisin sanoen: itselleni käy paremmin se ajattelutapa, että se, mitä tekee juuri nyt, on jo maaliin pääsemistä. Nämä talouteen liittyvät harrastukset ovat nyt vain minulle mielekästä puuhaa muutaman muun harrastuksen ohella. Olen viisastunut melko lailla siitä, kun näitä hommia tosissani aloin pyöritellä. Kiinnostus yhteiskunnan pyörimistä kohtaankin on kasvanut. Ja jos olen vanhan kaikesta huolimatta yhtä köyhä kuin nyt, niin so what? Toivottavasti on ollut mukavaa kaikki vuodet.


Taidan olla tulossa vanhaksi :)


PS. Velkavipuun liittyvät pohdiskelut päätän tähän: normaalitilanteessa 10%:n lainoitusaste osakesalkussa on ok, eikä vie yöunia. En lupaa, että sitoutuisin tähän, mutta onpahan kirjattu ylös.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

46 Osakesijoitukset ja velkavipu

Siellä täällä sanottua:

Valtaosalle sijoittajista velkasijoittaminen ei sovi. (Jukka Oksaharju, Nordnet-blogi)

Velkavipu liitetään usein korkeaan riskiin. Velkavipua voi käyttää kuitenkin järkevästi, ja sen avulla voi jopa hallita sijoitussalkun riskiä. (Siiri Vehmer, Nordeamarkets -blogi)


Velkavipu pitää viriilinä. (Aki Pyysing, Sijoitustieto)

Nuo linkit kannattaa lukea osittain viihdemielessä. Mikään kattava analyysi ei minun velkavipupohdintani ole sekään. Jukka Oksaharju ja Aki Pyysing kertovat myös omista kokemuksistaan, tosin varsin eri sävyyn. Tuo jopa 15% velkavipu ammattilaisilla on mielenkiintoinen heitto. Uskon, että ammattilaisilla voi velkaa olla ihan mitä vain. Riskistähän tässä on kyse. Iso velka on iso riski, joka voi moninkertaistaa tuoton.

Tässä muutama oma pohdinta noiden perusteella ja / tai päälle:
- Kun arvioi lainanoton riskejä, on huomioitava koko talous.
- En erityisesti kaipaa isompaa riskinottoa. Toisaalta en pidä suurena riskinä sitä, että ostettava yhtiö maksaa netto-osinkotuottoa moninkertaisesti superluoton korkoon nähden. 
- Lainoja on hyvin erilaisia. Asuntosijoituksessa velkavipu on keskeinen osa koko sijoittamisen ideaa. Siinä lainan käytännössä maksaa vuokralainen, joka tosin saa vastineeksi huoletonta asumista. Asuntolainan ja auto- ja muut kulutusluotot maksetaan omista palkkarahoista. Luottokortit ovat oma lukunsa. Kaikkia yhdistää se, että jossain vaiheessa takaisinmaksukyvyn riskit jne. tulevat vastaan.
- Nordnetin Superluoton tyyppistä edullista ja joustavaehtoista luottoa ei tietääkseni ole ennen tarjottu suomalaisille piensijoittajille. Tämä on ratkaisevaa ainakin omissa suunnitelmissani.
-Normaalitilanteessa, myös ei-dramaattisessa laskumarkkinassa, Nordnetin Superluotto on joustavuudessaan erinomainen.
- Pahin aika käyttää velkavipua on silloin, kun kurssit ovat huipussaan ja pörssiromahdus edessä. Paras aika käyttää velkavipua on tuon pörssiromahduksen jälkeen. Silloin lainoitusarvokin on laskenut, mutta riski kurssien laskemisesta on pienempi. Paitsi jos jne. Eli nämä tilanteet kun vainuaisi, niin mikäs tässä olisi porskutellessa.
- Jos salkku koostuu hyvistä osingonmaksajista (yksittäisen vuoden suurosinko ei ole yksi yhteen hyvä osingonmaksaja), osingot lyhentävät superluottoa automaattisesti. Esim. tämänhetkinen luototus Nordnet-salkussa on n. 4300 euroa. Vuoden aikana netto-osinkoja on tulossa yli 900 euroa.
- Lainoitusarvon seuraaminen on tärkeää. Lisäksi uusia osakkeita katsellessa on tiedettävä Nordnetin niille antamat lainoitusasteet. Itse asiassa Nordnet on tehnyt sijoittajalle hyvää pohjatyötä lainoitusasteiden arvioinnissa, kun niitä ei tuulesta voi temmata. Niissä on katsottu vakavaraisuudet ja muut tarkkaan. Esimerkkejä lainoitusasteista: Apple 80%, HCP 70%, Realty Income 50%, Bank of Nova Scotia 70%, Biohit 10%, Elisa 85%, Nokia 70%, Orava 40%, Raute 30%. Huom. Lainoitusasteet voivat muutta, ja kurssilasku pienentää lainoituseurojen määrää.
- Riskilaskelmat ja skenaariot salkun arvon nopeasta laskemisesta kannattaa tehdä ja ottaa tosissaan. Vaikka oma salkkuni on tällä hetkellä plussalla n. 47% (ilman osinkoja, rakenneltu hiljalleen 6½ vuoden ajan), ja vaikka pidän yhtiöitä hyvinä, niin silti. Miinuksellakin on oltu, eikä yksikään salkkuyhtiöistä ole tehnyt maailmanvalloitusta tai vastaavaa.
- On eri asia, jos sijoitussalkussa on lainaa 5000 euroa kuin vaikkapa 50000 euroa, vaikka ensin mainittu olisi kovastikin vivutettu salkku. Kumpaa lyhennät kätevämmin palkkarahoistasi?
- En ole ammattilainen, vaikka tiedän sijoittamisen maailmasta yhtä jos toista. Lisäksi en halua menettää yöuniani sijoitusten takia.

Eli prosessi etenee. Kun oikein tunaroi, voi velkavivulla polttaa koko sijoitusomaisuutensa, eikä sekään välttämättä riitä. Nykytilanteessa en kuitenkaan pidä esim. 10 prosentin lainoitusastetta isona riskinä. Summa on kohtuullinen suhteessa reaalituloihini, osinkoja ropisee tihenevään tahtiin, ja vaikka taloudessa on monenlaista lainaa, niissä kaikissa on selkeät ja toimivat maksusuunnitelmat.

Tämänhetkinen lainoitus Nordnet-salkussa 13.6%.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

45 Ei oo velat veljeksiä

Nordnetin Superluoton aktivoinnin myötä on laitettava taas asioita paikoilleen. Taloudellamme on monenlaista pikkuvelkaa, joista esim. asuntolaina ja autolainat ovat lähes väistämättömiä, vaikka toisin olen yrittänyt välillä uskoa. Entä muut? Tässäpä yhdenlainen velkojen paremmuusjärjestys:

1. Sijoitusasuntolaina. Pankkimme myönsi miltei riemusta kiljuen lainaa sijoitusasunnollemme (ok, vähän liioittelen). Itse olen yrittänyt suhtautua jalat maassa asuntosijoittamiseen ja sitä varten otettavaan lainaan. Totuus näyttää kuitenkin olevan se, että jos löydät hyvän, pienen sijoitusasunnon hyvältä paikalta hyvään hintaan, näyttää tällainen olevan nyky-Suomessa kohtalaisen järkevää toimintaa. Lainan korot voidaan vähentää pääomatuloista kokonaisuudessaan, samoin kuin vuokraukseen liittyvät kulut. Riskinä on asuntomarkkinoiden romahdus, jota tasoittaa se, että vuokrataso on jatkanut kymmeniä vuosia tasaista nousutrendiä. Ne ovat siis vakaata tuloa historiansa perusteella. Asuntojen vuokrissa ei ole näköpiirissä esim. 50%:n kertaromahdusta. Suomessa pitää monen muun asian mennä totaalisesti päin seiniä, ennenkuin vuokratasolle tapahtuisi jotain ennennäkemätöntä laskua. Suurin riski on kuitenkin asunnossa oleva vuokralainen. Tämän suhteen ei ole ollut ongelmia. Paikkakunnalla on pääasiassa vuokranantajan markkinat.

Lainasta on maksettu noin 4500 euroa. Jäljellä 78099,94 euroa. Korko 1,66%. Laina-aika 25 vuotta (!), eli periaatteessa tätä voidaan maksaa vuoteen 2039 asti. Lyhenee hitaasti.

Lainan vakuutena ovat ostettu asunto (silloin vakuudeksi hyväksyttiin 80% arvosta) ja lisäksi kiinnitys omakotikiinteistöömme.


2. Asuntolaina. Meidän tapauksessamme parempi vaihtoehto vuokra-asumiselle jo siitä syystä, ettei vuokralla asuminen nykyisessä asuinpaikassamme ole käytännössä mahdollista. Kahdesta osasta koostuvan lainamme korko on n. 0,93% sekä kuukausittaiset maksut (30 euroa vuodessa). Lainaa jäljellä 87279,67 eur, maksettu on lähes puolet. Kokonaisuudessaan maksettu vuonna 2027. Takana on kuluton lyhennysvapaa vuosi, mitä viime vuoden helmikuussa markkinoitiin. Laina lyhenee nyt taas nopeaan tahtiin.

Korot ovat osittain vähennyskelpoisia pääomatuloista. Tällä hetkellä vakuutena enää kiinteistö itse.


3. Nordnet-superluotto. Selkeä, helppo ja vikkelä. Sijoituslainana vähennyskelpoinen 0,99% korko ilman muita kuluja. Niin pitkään mainio, kun salkun vakuusarvosta alle 40% on käytössä (ja suurin omistus alle 20%). Mielestäni hyvä olemassa. Katastrofi ei tule, vaikka 40% ylittyisikin.  Vakuutena siis salkussa olevat osakkeet, joille Nordnet on laskenut ns. lainoitusarvot.

Superluoton kanssa on silti oltava valppaana, tässä polttaa varomaton helposti näppinsä. Tällä hetkellä taitaa vallita se konsensus, että osakemarkkinoilla on ennemmin lasku edessä. Samaa tosin on viimeisen seitsemän vuoden aikana uumoiltu jatkuvasti. Kun salkun arvo laskee, myös lainoitusarvo laskee. Laina sitä vastoin pysyy samana.

Velkavivun käytöstä osakesalkussa ajattelin kirjoitella lähiaikoina lisää.


4.  Luottokortti. Kaksipiippuinen juttu. Luottokortissa on toki juoksevat kulut, eli ne maksavat aina jotain. Kuitenkin, kuukauden ajan luotto on korotonta, joten lyhytaikaisiin hankintoihin ok, kun tietää jo etukäteen pystyvänsä maksamaan luoton pois esim. seuraavasta palkasta. Kuukauden jälkeen luottokorko nousee 6,79%:in, jonka päälle laskutuslisä. Korko alhaisempi kuin koskaan.

Luottokortti on mielestäni hyvä indikaattori taloudessa: jos sen käyttö on jatkuvaa, voi miettiä, miksi. Ruokaostosten tekeminen luotolla kuulostaa hurjalta, vaikkei sekään ole mikään ihme meillä. Tutkimustulos yhden perheen otannalla on se, että teini-ikäinen lapsi taloudessa korreloi tehokkaasti korttiluoton suuruuteen.


5. Autolainat. Toinen autolaina pankista, vakuutena omakotikiinteistö, korko 2,93% + kulut 30 eur vuodessa. Toinen rahoitusyhtiöstä autokaupan kautta, korko 1,5% ilman muita kuluja. Molemmissa n. 300 e/kk lyhennykset. Laina-ajat molemmissa 5 vuotta, toista maksettu kaksi, toista vajaa vuosi.

Tästä voivat lukijat olla montaa mieltä: kannattaako ajella uudehkoilla autoilla ja maksaa molemmista satoja euroja kuukaudessa pelkästään lyhennystä ja korkoa? Mielestäni kannattaa, jos auton käyttö ja käyttövarmuus ovat välttämättömyys työssäkäynnin kannalta, kuten meillä molemmilla. Kokemusta on myös yli 15 vuotta vanhojen, ns. hyvien autojen pitämisestä. Niissä korjauskulut ovat käytännössä olleet melko suuria summia, hurjimmillaan yli noiden lyhennysten pidemmältä ajalta. Lisäksi jokainen kerta, kun auto jättää tielle, tapahtuu tietysti juuri silloin, kun on kiire jonnekin, tai kun auto on pakattu pitkää reissua varten.

Autot ovat yksi kaikki rahallisesti huonoimpia sijoituksia minun elämässäni.


6. Muut kulutusluotot. Juuri kerroin maksaneeni oman pankin ns. joustoluoton lähes kokonaan pois Nordnetin superluotolla. Tarkistin joustoluoton tämänhetkisen koron: sama kuin luottokortissa, 6,79%, joka lähtee kuitenkin juoksemaan jo ensimmäisestä päivästä. Lisäksi laskutuspalkkio on 42 euroa vuodessa. Korko on tällä hetkellä alhaisempi kuin koskaan.



Kun näin nämä listaa, hurjalta näyttää. Sijoituskuvioita lukuunottamatta kuitenkin varmaan se tavallinen suomalainen tarina. Parasta olisi olla tietenkin täysin velaton, mutta kaikissa veloissa on kyseessä tietynlainen vipu: saadaan jotain "etukäteen" (yritäpä säästää asuntorahat etukäteen), ja oletetaan, että se kannattaa.


Mitäpä mieltä? Onko järjestys oikea?

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

44 Vivutettu salkku

Otteita blogistani menneiltä ajoilta:

" Puhumattakaan siitä neljännestä äänestä, joka käskee ottamaan velkaa osakesijoituksia varten! Joko ahneus tai pelko valtaa sentimentit vuoron perään, tällä kertaa ensin mainittu." -3.3.2015

"Entä osakekaupat [superluotolla]? Toistaiseksi ei." -25.3.2016

"...aivan yhtä hyvin voisimme realisoida sijoituksia näihin menoihin [luottokorttivelkaan], ja näin on vuosien kuluessa käynytkin useaan otteeseen. Käytännössä luottokorttivelka on siis sijoituksiin otettua vipua, vai mitä? :)" -21.9.2014

Näin olen siis kirjoitellut velaksi sijoittamisesta.

No, tilanne on nyt seuraava: Nordnetin Superluotto on käytössä 0,99%:n korolla. Nostin 3500 euroa Nordnetista pois ja maksoin oman pankin (jatkuvan) joustoluoton lähes kokonaan pois. Säästöä vuodessa yli 300 euroa. Käytännössä velkavipu, joka on otettu epäsuorasti sijoituksiin, siirtyy nyt samaan salkkuun kuin itse sijoitukset. Velkavipu siksi, että joustoluotolla tehdyt hankinnat olisi voinut tehdä osakkeita myymällä.

Eilen, 5.4. ostin 40 kpl Wells Fargo & Companyn osakkeita hankintahintaan à $48,13 -> yht. $1925,08 (n. 1694€). Tästä hieman yli 1200 dollaria superluotolla.

Luoton määrä tällä hetkellä 4461,08€. Tämä on on 18,82 % salkun lainoitusarvosta (23 701,12 €) ja 14,3% salkun arvosta.

Eli vipua salkkuun. Tämä on joko selvä merkki siitä, että pörssiromahdus on edessä (taksikuskit puhuvat osakkeiden ostosta ja Harry Holdari ottaa velkaa osakesijoituksiin ja muita vastaavia merkkejä, eikö) tai sitten siitä, että hyödynnän salkkuni vakuus- eli lainoitusarvoa ja nostan lainaa, joka on kuluiltaan ennätyshalpaa. Kumpi kyseessä, jää nähtäväksi.

Salkkuni koostuu pääasiassa maltillisista osakesijoituksista ja alkaa olla melko hajautettu. Nyt on vain hallittava tämä riski ja oltava valmis rajuihin osakemarkkinoiden liikkeisiin. Pieniä stressitestejä voi tehdä laskemalla esim. salkun arvon puolittumisen vaikutuksia luoton luonteeseen.

Laina lyhenee automaattisesti osinkojen myötä (tämän vuoden osinko-odotus noin 4%).

Mikä sitten maksimiksi Nordnet-salkun luotolle? Sitä mietin. Yksi suosikkibloggareistani, Kinski, tavoittelee 25%:n lainoitusastetta salkkuunsa. Hänen salkkunsa on omaani vielä hajautetumpi ja kooltaan moninkertainen.

Jos nyt humpsauttaisin salkkuuni yhteensä 9000 euron lainoitusasteen (eli tuplaisin velan), nousisi markkina-arvo n. 35500 euroon ja lainoitusaste olisi n. 25%. Korko säilyisi 0,99%:ssa. Tässä voisi olla teoreettinen katto. Vai?

Hätäkös tässä on noita miettiessä. Plussana olisi se, että US-osakeprojekti etenisi nopeammin: nyt salkusta noin neljäsosa on amerikkalaisia yhtiöitä (T, IBM, KO, PG, STAG, WFC). Pidempiaikainen tavoite on päästä 50 prosenttiin. Lisäksi tavoite on edelleen siirtää joka kuukausi säästöjä Nordnetiin päin.


Mutta, mutta. Nyt pitää muistaa, että sijoitusasunto on hankittu täysin velaksi (tällä hetkellä sijoitusasuntolaina 78099,94€). Tämä on luonteeltaan hyvin erilainen, pankin suosima toiminta, jonka lyhentäminen on käytännössä osa perheen talouden kuukausibudjettia. Vuokrasta tuleva kassavirta hoitaa lyhennykset, korot ja vastikkeet kokonaan, ja asunnon vuokraaminen nykyisen lähtiessä tulee olemaan helppoa. Tämä on huomioitava lisävelkaa tehdessä.