sunnuntai 31. joulukuuta 2017

80 Vuoden 2017 osakekaupat sekä pidemmän ajan tilastoja

Vuoden 2017 osakeostot:

26.1.2017 Kone 20 kpl á 42,42 €
28.2.2017 Target 30 kpl á 57,43 $ (kurssi 0,94)
10.3.2017 Facebook 1 kpl 138,75 $ (kurssi 0,94)
5.4.2017 Fortum 15 kpl á 13,00 €
6.4.2017 Fortum 15 kpl á 13,12 €
6.4.2017 Fortum 15 kpl á 13,12 €
6.4.2017 Fortum 15 kpl á 13,12 €
25.4.2017 Lehto 150 kpl á 11,48 €
8.6.2017 H&M B 75 kpl á 206,00 SEK (kurssi 0,10)
19.7.2017 Orion B 2 kpl á 47,98 €
25.7.2017 Sanoma 25 kpl á 7,90 €
4.8.2017 Nokian Renkaat 5 kpl á 34,77 €
4.8.2017 Nokian Renkaat 5 kpl á 34,76 €
6.10.2017 Tikkurila 100 kpl á 15,65 €
18.10.2017 Nordnet Superrahasto Suomi 0,2935 x osuus 153,30 €
18.10.2017 Elisa 25 kpl á 34,34 €
10.11.2017 Lehto 50 kpl á 11,30 €
17.11.2017 Nokia 300 kpl á 4,21 €
30.11.2017 Orion B 20 kpl á 31,90 €
29.12.2017 Nokia 100 kpl á 3,92 €

Uutena salkkuun Target, Facebook (1 osake!), Lehto, H&M B, Tikkurila. Muut lisäyksiä sekä Nokian palautus salkkuun. Nordnetin pikkukauppatarjous (alle 200 euron kertaosto 0,99€) vaikutti kauppojen määrään. Normaali hinnasto 7€ suomalaisilla, 10€ ruotsalaisilla ja 15€ yhdysvaltalaisilla osakkeilla.


Vuoden 2017 osakemyynnit:

4.4.2017 Fondia 17 kpl á 9,83 €
4.4.2017 Fondia 16 kpl á 9,84 €
25.4.2017 YIT 28 kpl á 6,64 €
25.4.2017 YIT 55 kpl á 6,64 €
25.4.2017 Caverion 25 kpl á 7,45 €
25.4.2017 Caverion 25 kpl á 7,45 €
25.4.2017 Caverion 25 kpl á 7,45 €
25.4.2017 YIT 2 kpl á 6,645 €
1.11.2017 QCP 12 kpl á 16,16 $ (kurssi 0,86)
16.11.2017 Nokia 400 kpl á 4,156 €

Fondiat myin, kun kauppa pörssissä alkoi. Ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen IPO:on osallistuminen. YIT ja Caverion vaihtuivat Lehtoon. QCP lähti salkusta, mitätön erä ja tappiolla johtuen 15 euron kaupankäyntikulusta. Nokia käväisi pois salkusta.

Kaupankäyntikulut Nordnetissa vuonna 2017: 118,84€ (0,75%)



Numeroita pidemmältä ajalta:

Nordnet-salkun arvo vuoden lopussa:

2009: 6291,06 e
2010: 12400,77 e
2011: 13616,51 e
2012: 14852,28 e
2013: 18126,34 e
2014: 21282,20 e
2015: 30736,69 e
2016: 41258,75 e - salkun velka 11833,41 e -> velaton 29425,34 e
2017: 51389,09 e - salkun velka 14419,31 e -> velaton 36969,78 e

Seligson-Salkkujen arvo vuoden lopussa:

2009: 727,91 e
2010: 2904,27 e
2011: 6003,54 e
2012: 6429,73 e
2013: 3097,31 e
2014: 5265,53 e
2015: 4277,56 e
2016: 2154,36 e
2017: 4929,88 e

Pörssiosakkeiden osinkotuloja ja pääoman palautuksia vuosittain (huom. 2015 on mukana USA-osakkeita, joista ennakonpidätys 15%, olen laskenut neton sen mukaan, vaikka Suomeenkin on niistä maksettava osuutensa):

2010: 395,10 e; netto 320,03 e
2011: 780,20 e; netto 631,97 e
2012: 794,90 e; netto 627,97 e
2013: 750,50 e; netto 592,90 e
2014: 1033,00 e; netto 769,59 e
2015:  1016,21 e; netto 773,87 e
2016: 1272,78 e; netto 987,05 e
2017: 1760,74 e; netto 1429,92 e

Sijoitusasuntolaina vuoden lopussa:

2014:  -81442,22 e; lyhennetty 1,28%
2015: -78785,70 e; lyhennetty 4,50%
2016: - 75998,09 e; lyhennetty 7,88%
2017:  -73096,82 e; lyhennetty 11,40%

lauantai 30. joulukuuta 2017

79 Vuosi 2017 - ylivilkasta kaupankäyntiä ja dollarin alamäkeä

Vuoden viimeinen pörssipäivä oli eilen. Eli nyt vuosi pakettiin.

Otsikon mukaan kävin vuonna 2017 enemmän kauppaa, kuin yhtenäkään vuonna aiemmin. Nordnet-salkku on kasvanut huomattavasti, mutta lähinnä lisäpääoman ja osinkojen turvin. Pörssiromahdusta ei tullut, mutta sitä vastoin vuoden puolivälin tienoilla alkoi dollarin lasku suhteessa kotivaluutta euroon. Tämä on suurin yksittäinen tekijä salkun arvonmuutoksiin.

Loppuvuosi on markkinoilla ollut kaksijakoinen (näin varmaan voi kirjoittaa aina). Itseäni ei erityisesti liikuttanut mikään yksittäinen osake. Bitcoinin kattojen läpi lyöneet kurssit ovat kaikkien huulilla. Itse en ole Bitcoiniin koskenut lainkaan, vaikka mielenkiinnosta olen ilmiötä seurannut. Syykin on selvä: yöunet pitää säilyttää näissäkin hommissa. Jos joku nousee satoja prosentteja viikossa tai vaihtoehtoisesti laskee kymmeniä prosentteja päivässä (no, Nokiahan teki näin), ei välttämättä tule uni silmään.

Toimittaja Karo Hämäläinen kutsuu itseään (esim. täällä) pörssin "viihdekäyttäjäksi", ja "Viihdekäyttö säilyy harmittomana, kun sijoitukset eivät häiritse yöunia". Taidan itse olla tällainen, tai siihen suuntaan menossa. Indeksejä omistan, mutta valtaosin olen kiinni yksittäisissä osakkeissa hajautettuna salkkuna. En pääse rikastumaan, mutta vararikon vaarakaan ei ole niin suuri.


Vuoden 2017 tavoitteet ja toteutuminen

Alla tavoitteet ranskalaisilla viivoilla ja toteutumat keltaisella.

- Nordnet-salkku vuoden alussa 41259 e -> vuoden lopussa 45000 e
- Superluotto vuoden alussa 11833 e -> vuoden lopussa 10% salkun arvosta
- Superluoton lyhennykset kuukausittain tammikuusta alkaen
- 2-4 ostoa mahdollisuuksien mukaan, ei myyntejä
- Osingot 1600 e brutto
 

Nordnet-salkku nyt 51385 e
Superluotto nyt 14419 e (28% salkun arvosta)
Superluoton lyhennykset yhteensä 6000 e (500 e / kk)
Ostoja 20 kpl (12750 e), myyntejä 10 kpl (2900 e)
Osingot 1760,74 e, verojen jälkeen 1429,92 e (huom. ulkomaisista osakkeista ennakonpidätys 15%)

Salkku siis lihoi, mutta samalla lihoi myös superluotto. Sitä sain kuitenkin lyhennettyä yllättävän paljon. Osinkoja tuli enemmän, kuin odotin. Kaupankäyntiä tuli paljon, osan selittää Nordnetin pikkukauppatarjous, jonka takia useampi hankinta tai myynti kannatti pilkkoa osiin. Kaupankäyntikustannukset olivat reippaasti alle prosentin. Paljon (liikaa?) on  kyllä salkkua "veivattu". Joku saattaa lukea tätä huvittuneena, mutta omaan suunnitelmaani näin iso kaupankäynti ei kuulu. No, onneksi ovat ostoja valtaosin. 

Osta, älä myy. Nauti osingoista.



- Seligson-rahastot vuoden alussa 2154 e -> vuoden lopussa 5000 e
- kuukausittain 200 e rahastoihin, mahdollisesti jossain vaiheessa 50-100 e / kk Phoebus-rahastoon

Vuoden lopussa Seligsonin neljässä indeksirahastossa yhteensä 4929 e. Tasaisen tappavaan tahtiin 200 e kuukaudessa. Phoebus jäi vielä suunnittelun asteelle. Oldenburgin blogia olen kyllä vuoden mittaan odotellut hartaasti ja lukenut ahkerasti.


- Listaamattoman yhtiön osingot 1500 brutto

Ylittyi. 1670 e, verojen jälkeen 1547 e.


- Sijoitusasunnon vuokratuotto vastikkeiden jälkeen vuonna 2016 4700 e -> vuonna 2017 4700 e
- Sijoitusasuntolaina lyhenee 2800 e


Tuotto vuonna 2017 4441 e. Pieni korjausvastike tuli lisää. Olisi ehkä kannattanut maksaa kerralla pois, mutta menee näinkin.
Sijoitusasuntolaina lyheni sitä vastoin 2900 e. Matalat korot!


- Osuuskaupan jäsenyyksiä nyt 600 e -> vuoden lopussa 800 e
- Osuuspääoman korkoja vuonna 2016 58 e brutto -> vuonna 2017 brutto 78 e

Osuuksia on edelleen 600 euron edestä, eli uudet jäsenyydet jäivät tekemättä. Pääoman korot ovat ihan kivoja, mutta en tykkää sen ympärillä olevasta vouhotuksesta. Osinko- ja vuokratuloihin verrattuna tämä "ilmainen lounas" on aika minimaalinen.
Osuuspääoman korkoja tuli kuitenkin odotetusti 78 e.


- Käteissäästöjä sijoitustilillä nyt 400 e -> vuoden lopussa 2000 e
- Norwegian -tili harkintaan

Käteissäästöjä on nyt saman verran kuin vuoden alussa, eli 200 Handelsbankenin sijoitustilillä ja 200 Norwegianin tilillä.


- Nordnet-salkku + Seligson-rahastot + osuuspääomat + käteissäästöt miinus Superluotto vuoden alussa 32579 e - > vuoden lopussa 48300 e


...Ja oikeasti nämä vuoden lopussa 42900 e. Tavoitteet olivat maltillisia, mutta niihin ei päästy. En kuitenkaan ole erityisen pettynyt, tässä alkaa tuntea jo itsensä melko hyvin sijoittajakäyttäytymisen perusteella. Blogin pitäminen ja edesottamusten julkaiseminen ovat joka tapauksessa tehneet hyvää. Jos "kukaan" ei tietäisi, mikä estäisi lyömästä kaiken rahoiksi ja juoksemasta Volvokauppaan ja sitä rataa?


Tavoitteet vuodelle 2018 lähipäivinä, samoin lukuja pidemmältä aikaa sekä osakeostot ja -myynnit. Lukijoille oikein antoisaa vuotta 2018 jo nyt!

maanantai 4. joulukuuta 2017

78 Lisäsin Orionia

30.11.2017

Osto Orion B 20 kpl á 31,90, yht. 638 e + kulut 7 e = 645 eur

Orionia nyt salkussa 100 kpl, uusi keskihinta 17,41 eur. Orion on salkun neljänneksi suurin sijoitus. Myin lisäksi 400 Nokiaa pois, mutta ostinkin 300 takaisin. Uusi keskihinta 4,21 eur.

Vuoden osinkotavoite (1600 eur brutto) ylitetty.

Ostohousut eivät saisi enää olla jalassa. Seuraavia yhtiöitä ja osakekursseja seurailen tällä hetkellä syystä tahi toisesta. Dollarin kurssi on edelleen alhaalla, enkä ainakaan minä tiedä, mihin suuntaan se lähtee. Amerikka on tällä hetkellä kaksijakoinen - euroon nähden tuntuu alennusmyynneiltä, mutta kurssit ovat aika lailla tapissa monessa laatuyhtiössä. Ruotsin kruunu on myös heikentynyt euroon nähden.

Realty Income (REIT)
Main Street Capital Corp. (REIT)
Pepsi
Johnson & Johnson

Svenska Handelsbanken
Raisio

Ei niin, ettäkö salkkuun havittelisin, hupi se on noitakin seuratessa. SHB voisi olla todennäköinen ostos, jos jostain ilmestyisi rahaa.



Tämän illan lukuja:

Nordnet-salkku 51405 eur
- Superluoton saldo -
14664,62 eur (28,53% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 4652,93 eur

Säästötili (Handelsbanken) 200 eur


Säästötili (Norwegian) 0 eur

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -73339,65 eur
- lyhentynyt 9160,35 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

77 Lisäsin vähän Lehtoa

Lehto julkisti hyvän osarinsa. No, kurssihan tipahti siitä reilusti. Joko Lehdolta odotetaan jo jonglöörimäisiä ihmeitä, tai sitten sijoittajat ennustelevat jo rakennusalan laskusuhdannetta.

Oli niin tai näin, piti Lehtoa saada salkkuun lisää. Täydensin omistuksia:

Osto 10.11.2017 Lehto 50 kpl á 11,30 eur + kulut 7 eur -> yhteensä 572 eur

Nyt Lehtoa löytyy salkussa 200 kappaletta, ja keskihinta laski hitusen, se on nyt 11,51 eur. Lisäsin käteistä oston jälkeen 485 euroa Nordnettiin.


Nordnet-salkun viisi suurinta omistusta tällä hetkellä:

Huhtamäki
Wärtsilä
Elisa
Orion B
Lehto

Yhteensä reilu kolmasosa salkun arvosta. Hajautus on kutakuinkin kohdillaan.

torstai 2. marraskuuta 2017

76 Kutsumaton vieras QCP ulos salkusta

Pitkän jahkailun jälkeen kyllästyin. QCP tuli salkkuun REIT-yhtiö HCP:n spin-offina. Samalla HCP leikkasi osinkoaan aika reippaasti. QCP on myös REIT, jossa korkea osingonmaksu on lainkin mukaan odotettavaa. Tähän mennessä yhtiö ei kuitenkaan ole saanut jakokelpoisia varoja osingoiksi asti, joten en nähnyt syytä holdata kyseistä omistusta kauempaa.

Myynti 1.11.2017 QCP, Inc.
12 osaketta á $16,16, yht. $193.92 miinus kaupankäyntikulu -> $176,46 (~151,75 eur)

Laskennallinen hankintahinta 14,61 dollaria / osake. QCP tuli salkkuun vuosi sitten, jolloin dollari kurssi euroina oli suunnilleen 0,91, eli pienellä tappiolla loppujen lopuksi. Lähes kymmenesosa myynnistä meni komissioon. Tämä suhteettoman kallis kulu jarrutti QCP:n realisointia pitkään.

Ja salkku näyttää taas hieman kauniimmalta katsella.

lauantai 21. lokakuuta 2017

75 Lisäystä: Elisa, NN Superrahasto Suomi

Tällä viikolla ostin:

18.10.2017 Nordnet Superahasto Suomi 0,2935 osuutta, osuuden arvo 153,30 eur, yht. 45 eur

18.10.2017 Elisa 25 kpl á 34,34 eur + kulut 7 eur, yht. 865,50 eur

Elisa laski tulosjulkistuksen jälkeen rumasti, vaikkakin sitä ennen heiluttiin ATH-hinnoissa. Kohtalaisen kalliilla siis. Keskihinta salkussa nousi 15,55 eurosta 19,36 euroon. Tällä hetkellä 125 osaketta Elisaa salkussa.

Superrahasto Suomeen on nyt laitettu 100 euroa. Laittelen todennäköisesti superrahastoihin pieniä summia tästä eteenpäin. Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa ei toistaiseksi vielä ole. Mielenkiintoinen kuriositeetti selvisi uusimmasta Viisas Raha -lehdestä: Seligsonin Suomi indeksirahasto on tuottanut Suomi-superrahastoa paremmin viimeisen vuoden aikana. Kuluttomuus on hyvä juttu, mutta indeksien koostumuksesta johtuen ei itsestään selvästi paras tuotoltaan omassa sarjassaan.


Eilisiä lukuja:

Nordnet-salkku 52481,60 eur
- Superluoton saldo -
15191,48 eur (28,95% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 4488,38 eur

Säästötili (Handelsbanken) 200 eur


Säästötili (Norwegian) 0 eur

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -73584,98 eur
- lyhentynyt 8915,02 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014 


lauantai 7. lokakuuta 2017

74 Osto: Tikkurila

Eilen ostin 100 Tikkurilan osaketta hintaan 15,72€ / osake, yht. 1572 €, joka sisältää kulut. 7 euron välityspalkkio tarkoittaa 0,45% kaupankäyntikuluja.

Viimeksi kauppaa kävin pari kuukautta aiemmin elokuun alussa. Silloin ostokset olivat Nordnetin kampanjan ns. euron kauppoja. Kaupankäyntikulut tänä vuonna ovat olleet keskimäärin 0,7%.

Tikkurila on ollut kiikarissa jo jonkin aikaa. Laatuyhtiö, jolla erityisesti Venäjästä johtuvia tilapäisiä ongelmia. Toimitusjohtaja sai äskettäin lähteä, ja kurssi on matanut houkuttelevalla tasolla hyvän aikaa. Mihin suuntaan kurssi tästä lähtee, en tiedä. Pitkällä tähtäimellä uskon sijoituksen kannattavan ja hyvin.

Laajempia analyysejä en harrasta omassa blogissani, tässä mm. tuore näkemys Seligson Phoebus -rahaston Anders Oldenburgilta.

Nordnetin superluottoa on kaupan seurauksena 14 506,83 eli 38% salkun lainoitusarvosta ja 28,3% salkun arvosta. Tavoite on 10% salkun arvosta normaalitilanteessa.

Netto-osinkoja on kertynyt tänä vuonna 1214,98 euroa. Rahaa olen siirtänyt Nordnetin tilille tänä vuonna 4100 euroa. Osinkoja on tulossa tälle vuodelle vielä yli 200 € netto, ja jonkin verran on tarkoitus lisätä myös säästöjä lyhentämään superluottoa.

Meneeköhän tuo luoton käyttö minulla käytännössä niin, että superluotto nousee lopulta maksimiinsa (25000€) ja että surffailen jatkuvasti 40% tietämissä lainoitusarvon kanssa?

torstai 21. syyskuuta 2017

73 Kunnioitusta muunlaisia sijoitustyylejä kohtaan?

Buy&Hold on yksi sijoittamisen koulukunta, mihin itsekin kuulun. Kun vielä tarkentaa, on tarkoitus omistaa sellaisia yhtiöitä, joita voi olettaa omistavansa niin sanotusti pysyvästi. Ja vielä kun kuorii lisää, on pohjalla nimenomaan osinkovirran kasvattaminen tasaisen varmaksi.

Tämän vuoden pörssiosingot kuittaisivat jo yhden kuukauden menot vuodessa, jos asuntolainaa ja sijoituslainaa ei olisi. Muut pääomatulot (vuokra, listaamattoman yhtiön osingot) toisivat tulot neljälle lisäkuukaudelle - jos sijoitusasuntolainaa ei olisi. Jossittelusta huolimatta vaikuttaa jo nyt hyvältä. Tästä on hyvä jatkaa.

Koska teen työpäiväni muissa hommissa, ei aikaa muunlaisille sijoitustyyleille oikein ole. Tietenkin indeksirahastosäästäminen sopisi kiireiselle vielä paremmin. Säästä ja tee vapaa-aikanasi muuta mukavaa.

Olen ollut monen muun tavoin epäluuloinen toisenlaisia sijoitustyylejä kohtaan. Tässä käsittelen kahta esimerkkiä.

Ensimmäinen on ns. kasvusijoittaminen. Omistukset keskittyvät kasvaviin, kenties muodikkaisiin, yhtiöihin, jotka eivät maksa yleensä osinkoa. Osingot joka tapauksessa ovat monelle kasvusijoittajalle turha vaiva, ylimääräinen venkslaus veroseuraamuksineen. Kannattaa muistaa, että osingonmaksu on totta tosiaan puhtaasti omien rahojen siirtämistä taskusta toiseen: jos osinkoa ei makseta, raha jää "itselle" yhtiöön, ja se voidaan käyttää uusiin investointeihin, velan lyhentämiseen ja sen sellaiseen.

Kasvusijoittamiseen minun ymmärtääkseni kuuluu ajatus exitistä eli voittojen kotiutuksesta jossain vaiheessa. Toisin sanoen jo ostaessa tiedostetaan, että tätä yhtiötä omistetaan jonkun aikaa, jonka jälkeen omistusta joko kevennetään tai luovutaan kokonaan.

Ei minun juttuni, tätä olen varmaan jo toitottanut riittävästi.

Toinen sijoitustyyli on tekninen analyysi. Mielellään tuomitsen tämän huuhaaksi, vaikka korrektimpaa on sanoa, ettei minulla ole aikaa perehtyä tähän sijoitusfilosofiaan. Nimestään huolimatta tekninen analyysi (minun käsitykseni mukaan) pohjautuu osaltaan markkinapsykologian hyödyntämiseen.

Olen sivusilmällä seurannut mielenkiintoista blogia. Bloginkirjoittajan tyyli on omintakeinen, eikä häntä voi ainakaan syyttää itseluottamuksen puutteesta. Kiinnostavaa kuitenkin on lukea täysin toisenlaisesta lähestymistavasta samoihin markkinoihin, mitä itsekin hieman seurailee ja "jonka musiikkia kuuntelee" pörssikirjailija Seppo Saarion sanojen mukaan. Mahtaako kaveri saada analyysiensä mukaisilla sijoituksilla voita ja vähän makkaraakin leipänsä päälle?

Näitä ja muita kanssasijoittajien näkemyksiä esim. Sharevillessä seuratessa olen yrittänyt olla mahdollisimman ymmärtäväinen. Ehkä se oma tapa sijoittaa ei olekaan se ainoa oikea? Kasvusijoittajat voivat hyvinkin todeta ylevänoloisesti, että he edustavat todellisia vaurastujia, kun taas indeksimäisiin salkkuihin keskittyvät osinkohemmot tyytyvät vähempään mitä voisivat.

Sharevillessä ja joissain sijoitusblogeissa olen aistinut tietynlaista ylimielisyyttä toisentyylisiä sijoittajia kohtaan. Sharevillessä - joka on mielestäni yllättävän hyvin onnistunut sijoittajasome, ollaanhan siellä valtaosin nimimerkkien suojassa - lisäksi aloittelijoiden kysymyksiin tms. voi tulla trollaajilta nenäkkäitä vastauksia. Kysyjien kysymyksille voidaan vinoilla ja sitä rataa. Vastapainona monet kommentoivat toisilleen asiallisesti ja vilpittömästi auttamisenhalu mielessä. Tästä tykkään Sharevillessa, vaikken itse erityisen aktiivinen keskustelija siellä ole.

Keski-ikäistyvän suomalaismiehen elämään meinaa ennemmin tai myöhemmin hiipiä kyynisyys vähän kaikkia asioita kohtaan. Tätä vastaan yritän taistella sinnikkäästi. Noudatan omia periaatteitani, mutta mielelläni kuulen ja luen toisten näkemyksiä. 

Avoimuusperiaatetta noudatan mm. siinä, että omat sijoitukseni ovat kaikkien nähtävänä eurojen ja senttien tarkkuudella. Tämä on osoittautunut erittäin hyväksi itsekurin kannalta. Vaikken ole tilivelvollinen kellekään sijoituksistani,  yritän tehdä peliliikkeet niin, että ne vaikuttavat järkeviltä toistenkin silmissä.


Linkki salkkuuni

Linkki osinkotuloihini (taulukko 2)


Tämänpäiväisiä lukuja:

Nordnet-salkku 49415 eur
- Superluoton saldo -
12939,08 eur (26,18% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 4189,90 eur

Säästötili (Handelsbanken) 200 e
ur (nostettu syyskuussa 800 eur)

Säästötili (Norwegian) 0 eur (nostettu syyskuussa 800 eur)

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -73838,42 eur
- lyhentynyt 8661,58 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014

sunnuntai 27. elokuuta 2017

72 Lainojen korkoja elokuussa 2017

En ole käsitellyt tässä blogissa omia / perheemme lainoja. Ajattelin nyt kuitenkin laittaa ylös tämän hetken tiedot asunto- ja autolainojen osalta. Tämän hetken miinuskorot ovat sen verran historiallinen juttu, että tuppaa unohtumaan normaali korkotaso. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asuntolainan korko on ollut korkeimmillaan yli 5% tason.

Tämänhetkinen tilanne:

Asuntolaina #1: ~47.000 eur, korko 0,3990% Euribor360 1 vuosi + 0,55

Asuntolaina #2: ~26.000 eur, korko 1,25%, Danske Prime + 0,55


Sijoitusasuntolaina: 74077,54 eur, korko 1,3670% Euribor360 1 vuosi + 1,50


Autolaina #1: ~5700 eur, korko 2,8290% Euribor360 1 vuosi +2,93

Autolaina #2: ~10500 eur, korko 1,50% kiinteä

Asuntolainojen marginaalit on sovittu hyvinä aikoina. Prime-laina on hiertänyt kivenä kengässä viime vuodet, kun lainaehtoja viimeksi tarkistettiin, oli Prime meille edullisempi vaihtoehto. Toisaalta, tuohon 0,55-marginaaliin en usko tänä päivänä pääseväni, jos Asuntolaina #2 olisi neuvoteltava uusiksi. Laina on lisäksi suhteellisen pieni.

Ilon aihe on Asuntolaina ykkösen, Sijoitusasuntolainan ja Autolainen ykkösen kohdalla se, että niiden korot ovat tällä hetkellä alle marginaalin: toisin sanoen miinuskorko vähennetään marginaalista. Uusissa sopimuksissa tietääkseni lainan korko on aina vähintään marginaalin verran.

Asuntolaina ykkösessä ja Autolaina kakkosessa ei ole laskutuspalkkiota. Muissa laskutuspalkkio on 2,50 eur / kk.

Eli korot ovat alhaalla, ja lainat lyhenevät ennätysvauhtia. Sijoitusasuntolainaa lukuunottamatta tavoitteena velattomuus 10 vuoden sisällä.

tiistai 8. elokuuta 2017

71 Pieniä kesäostoksia: Orion B, Sanoma, Nokian Renkaat

Heinä-elokuussa olen täydentänyt salkkua pikkuostoksilla:

19.7.2017 Osto 2 kpl Orion B 
Ostohinta / osake 48,475 eur
Yhteensä 96,95 eur (sis. kulut)

25.7.2017 Osto 25 kpl Sanoma 
Ostohinta / osake 7,94 eur
Yhteensä 198,49 eur (sis. kulut)

4.8.2017 Osto 10 kpl Nokian Renkaat 
Ostohinta / osake 34,96 eur
Yhteensä 349,63 eur (sis. kulut)

Kulut yhteensä 3,96 eur.

Nordnetin pikkukauppojen 0,99 -kampanjan ansiosta pikkukaupat mahdollistuvat järkihintaan. Kaikissa kaupoissa täydensin vanhoja omistuksia, tällä hetkellä salkussa:

Orion B 80 kpl
Sanoma 100 kpl
NRE 50 kpl

Yksi syy täydennysostoihin on varsin inhimillinen, muttei niin analyyttisen sijoittajan vakaan harkinnan tulos: salkussa häiritsee osakemäärät, jotka eivät ole tasalukuja. Näin fiksuja sijoituspäätöksiä täällä siis tehdään...

Onko seuraava ostos sitten Tieto? Minulla on niitä salkussa 63 kappaletta. Entä Huhtamäki (125 kpl), H&M (75 kpl) tai kenties Fortum (110 kpl)? Siinäpä miettimistä.

Syksyyn mennään edelleen melko kovalla velkavivulla salkussa. Velkaa nyt 13488,14, käytössä on 36,58% salkun vakuusarvosta ja 27,25 salkun arvosta. Tavoite on 10% salkun arvosta, mistä ollaan siis kaukana.

Olen tallettanut varoja vuoden alusta lähtien 3700 euroa. Netto-osinkoja on tullut 1040,69 e. Kauppoja on tehty reippaasti niin, että netto-ostoja on lähes 6300 euron arvosta. Vanha tavoite on 2000-4000 euron osakeostot vuosittain. Kunhan nyt edes salkkuun tulisi käteistä sen verran, mitä ostoihin menee. Toisaalta superluoton korot ovat murto-osa salkkuun tulevien osinkojen määrästä. Nykyisellä osinkovirralla tämänhetkinen luotto olisi hoidettu alle 10 vuodessa.

Dollarin alamäki on tuntunut salkussa ilkeästi, mutten ole ollut siitä oikeastaan moksiskaan. Ruotsin kruunu on sitä vastoin hieman vahvistunut kesän aikana.




Tämän päivän lukuja:

Nordnet-salkku 49508 eur
- Superluoton saldo -
13488,07 eur (27,25% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 3751,94 eur

Säästötili (Handelsbanken) 1000 eur


Säästötili (Norwegian) 800 eur

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -74324,82 eur
- lyhentynyt 8175,18 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014 



perjantai 7. heinäkuuta 2017

70 Pörssit romahtavat syyskuussa! Ei kun lokakuussa! Ei kun...

Viimeiset pari viikkoa ovat menneet pörssissä leppoisaa alamäkeä. Omassa salkussa alamäkeä on vauhdittanut dollarin heikkeneminen. Miinuksella on tällä hetkellä viisi yhtiötä: Sanoma, Fortum, Target, IBM ja HCP. Loput 21 yhtiötä ovatkin sitten 2-328% plussalla.

Leppoisasta alamäestä voi puhua, kun salkkun arvo on laskenut muutamia prosentteja kesäkuun huipuistaan. Onko varsinaisia pörssiromahduksia edes sattunut kesä-heinäkuussa?

Amerikkalaisissa tilastoissa syyskuu on ollut pörssikuukausista synkin. Lokakuulle taas on sattunut useampia varsinaisia pörssiromahduksia. Pitäisikö tästä tehdä jotain johtopäätöksiä?

Viime lokakuun lopussa alkoi salkussa nopea noin 10 prosentin lasku, joka korjautui korkojen kera loppuvuonna. Vuoden 1929 lokakuussa pörssi romahti, samoin 1987. Sopisiko pörssiromahdus siis lokakuulle 2017?

Valitettavasti (vai onneksi?) näistäkään ei voi vetää johtopäätöksiä viihdettä pidemmälle. Jos haluaa veikata, voi tietenkin seurata kaikenlaisia vuodenaika-anomalioita, joista kuuluisin lienee Sell-in-May-nyrkkisääntö. Leikkimielisesti heitän kuitenkin oman arvaukseni: maailman pörssit matelevat syksylle asti, ja lokakuussa rysähtää!

Tai sitten ei.



Aiheeseen liittyvät:

Investopedia

Talouselämä  6.9.2005






Loppuun vielä omia lukuja 7.7.2017:


Nordnet-salkku 49605,58 eur
- Superluoton saldo -
13469,20 eur (27,15% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 3511,61 eur

Säästötili (Handelsbanken) 1000 eur


Säästötili (Norwegian) 500 eur

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -74571,38 eur
- lyhentynyt 7928,62 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014 

tiistai 27. kesäkuuta 2017

69 Sijoitustuotteista / Onko sijoittaminen sittenkin vedonlyöntiä?

Minua eivät kiinnosta kuoret, korit, sijoitusvakuutukset eivätkä struktuurit. Sijoitusneuvojat ja tähtisalkunhoitajatkin saavat kulmakarvat kohoamaan. Kuumat rahastot? Lähtökohtaisesti ei kiitos. En sijoita välttääkseni veroja viimeiseen asti, mutta annan toki verottajalle niin vähän, kuin se vaatii, en yhtään enempää.

Minua kiinnostaa sijoittaminen, suora omistaminen, indeksin mukana matkaaminen, yhtiöiden ja talouden tarinat. Kuitenkin niin, että homma toimii harrastuspohjalta.

Pitää myöntää, että myös kuoret, korit ja muut kiinnostavat, mutta en ole innostunut laittamaan rahojani niihin. Kun on tottunut osakesäästämisen helppouteen (näennäiseen?), tuntuu vastahakoiselta ajatella, että maksaisin enemmän sijoittamisesta ja mahdollisesti sidon rahani määräajaksi jonkun tuotteen sisään.

Minua kiinnostavat jopa finanssihuijaukset (OneCoin ja muut pyramidit) siinä mielessä, että haluan selvittää, mikä saa järkevät ihmiset laittamaan rahojaan niihin ja uskomaan viimeiseen asti, että homma toimii?

Vastaus on todennäköisesti yksinkertainen: unelma äkkirikastumisesta houkuttelee. Se muistuttaa melkein palavaa rakastumista: rakkauden kohteessa ei ole mitään vikaa, se lähentelee täydellisyyttä. Sen lisäksi moni uskoo, että onni sittenkin sattuu minun kohdalleni, toisin kuin miljoonien muiden. Tästä syystä lottokin on koko kansan harrastus. Eikä siinä mitään. Unelmointi on elämän suola. Kunhan katsoo vain, ettei tule unelmien varjoilla huijatuksi.

Tähtisalkunhoitajat ja kuumat rahastotkin kiinnostavat. Todennäköisesti lähden yhden salkunhoitajan - Seligson Phoebus -rahaston Anders Oldenburgin - kelkkaan jossain vaiheessa, huolimatta siitä, että joudun maksamaan hallinointikuluja ja mahdollista tuottosidonnaista palkkiota. Oldenburg on rahastonhoitajana todellinen poikkeus, rehellinen realisti, joka blogeissaan avaa erittäin kansantajuisesti yhtiö yhtiöltä, mihin rahasto sijoittaa. Oldenburgin kirjoituksilla on rauhoittava vaikutus siinäkin vaiheessa, kun markkinoilla hermoillaan.

Varsinaisia "kuumia" rahastoja ei tällä hetkellä taida olla. Jossain vaiheessa pientä hypeä ovat nostattaneet Petri Deryngin PYN Elite sekä Pasi Havian HCP Quant. Itse olen molempia harkinnut, mutta tällä hetkellä kiinnostus on kaikonnut, tietenkin osaltaan korkean minimisijoituksen takia.

PYN Eliten tarina lyhyesti on Peta-niminen kaveri, joka kiertelee Aasian Kaukoidässä ja sijoittaa eri yhtiöihin siellä oman valintansa mukaan ja hyvällä menestyksellä.

HCP Quant valitsee pienyhtiöitä Havian laatimalla salaisella kvantitatiivisella menetelmällä, joka on toiminut ainakin ennen rahaston perustamista (2014) Havialla itsellään.

Toivon tietysti, että molemmat rahastot menestyvät, mutta varsinkin HCP Quant arveluttaa: vastaavat kokeilut eivät ole toimineet tähän mennessä edes talouden nobelistien laatimina. Havia itse perustelee menestyksen mahdollisuutta sillä, että pienyhtiöillä tiettyjen anomalioiden pitäisi toimia edelleen rahaston eduksi. Juoksevat kulut (1,15% vuodessa) ja tuottosidonnainen palkkio kuitenkin vaativat, että ylituoton vertailuindekseihin nähden on oltava huomattava. Kulut lisäävät siis riskiä. Kriittinen ääni sisälläni sanoo, että kyseiseen rahastoon sijoittaminen on sittenkin vedonlyöntiä sellaisen strategian puolesta, joka vieläpä olennaisilta osiltaan on liikesalaisuus. Luottamuksen salkunhoitajan kykyihin on oltava kova. Mutta, kuten kirjoitin, toivon tämänkin rahaston menestyvän.

Tästä voi jatkaa otsikon kysymykseen: onko sijoittaminen sittenkin vedonlyöntiä eikä mitään muuta? Kun ostan esimerkiksi Koneen osakkeita, lyönkö vain vetoa siitä, että tämä yhtiö menestyy tulevaisuudessa(kin)? Kun kerran pidän tiettyjä sijoitustuotteita uhkapelinä?

Kysymyksen voi esittää filosofisesti koko elämää koskevana asiana. Eivätkö ammatinvalinta, parinvalinta, asuinpaikan valinta ja kaikki ole vedonlyöntiä sen puolesta, että valinta tulee onnistumaan? Kaikki tulevaisuutta varten tehdyt hankinnat myös?

Vedonlyönti itsessään lähtee ideasta, että voitan kaikki tai en saa mitään. Sen valossa ylläoleva vaikuttaa jaarittelulta. Sijoittaminen sitä vastoin muuttuu mielestäni uhkapeliksi siinä vaiheessa, kun riskin määrä suhteessa tavoiteltuun voittoon on suhteettoman suuri.

Kuvittele, että saat tuhat euroa kahdella tavalla: istut autossa, joka keikkuu jyrkänteen reunalla uhkaavasti. Tunnin kuluttua raha on sinun, jos auto ei ole ole tipahtanut jyrkänteeltä alas, ja lisäksi exit onnistuu. Toinen vaihtoehto on, että tuhat euroa on sinun, jos istut autossa syrjäisellä parkkipaikalla vaikkapa viikon. Mitään hätää ei olisi, evästäkin riittäisi, mutta aika tulisi varmasti pitkäksi.

Esimerkki on hatusta nopeasti vedetty ja ontuvakin, mutta kuvastaa hyvin, millaisia riskejä rahan saamisessa on. Viikon istuminen autossakin on oma riskinsä, voit esimerkiksi tulla hulluksi tai menettää jotain muuta arvokasta autossa istuessasi... Rahan menettäminen ei toki tarkoita hengenvaaraa ainakaan suomalaiselle keskivertojannulle, mutta ison rahasumman häviäminen kirpaisee aina ilkeästi.

Joku voi väittää pörssiä pelkäksi vedonlyöntipaikaksi. Silloin hän kuitenkin sivuuttaa sen faktan, että historia on osoittanut hajautetun sijoittamisen pörssiin olevan varma tapa säilyttää omaisuuden reaaliarvo ja saada lisätuottoa. Indeksiin sijoittaminen pieninä erinä esim. kuukausittain on todennäköisesti järkevä tapa kartuttaa varallisuutta. Ja erittäin todennäköisesti voittaa 6-0 sellaisen seikkailijan, joka on laittanut rahansa vuoronperään WinCapitaan, OneCoiniin ja milloin mihinkin mullistavaan rahantekokoneeseen.

Ja olen muuten itsekin lyönyt pörssissä vetoa tänä vuonna: osallistuin Fondian antiin. Reippasti ylimerkitty anti on viime aikoina tarkoittanut erittäin todennäköistä, jopa varmaa pientä pikavoittoa kaupankäynnin alkaessa.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

68 Kävin Alexandria Pankkiiriliikkeen sivuilla

Tämän päivän Hesarissa oli jälleen juttua otsikossa mainitusta sijoituspalveluja tarjoavasta lafkasta (juttu on maksullinen).  Alexandria pankkiiriliike on ollut pinnalla muutenkin, lähinnä pettyneiden ja petettyjen asiakkaiden kohtelusta johtuen. Lisäksi minulle on näköjään yritetty soittaa kyseisestä firmasta, en tosin ymmärrä, minkä perusteella he ovat profiloineet minut potentiaaliseksi asiakkaakseen, vai onko kyseessä puhdas hakuammunta.

Olen muistaakseni kerran, vuosia sitten vastannut Alexandrian myyjän puheluun. Vaikutelmaksi jäi, ettei myyjä osannut arvioida mielessään minun tieto- ja ymmärtämistasoani, vaan tarjosi kuukausittaista rahastosijoittamista ikään kuin en olisi koskaan kuullutkaan mahdollisuudesta vaurastua säästämällä. Tämä oli siis oma vaikutelmani.

Ennakko-oletukseni firmasta on muutenkin kielteinen: kalliita rahastoja, kyseenalaista markkinointia jne. En kuitenkaan tunne Alexandriaa enkä muitakaan vastaavia tahoja tarkemmin, joten päätin vilkaista heidän nettisivuaan. Onko siellä jotain, joka kelpaisi? (En linkitä sivua tänne, lukija voi itse päätellä miksi.)

Sivusto on selkeä ja ammattimaisen tuntuinen. Nimeä myöten komea, sininen väri tuo arvokasta, pankkimaista olemusta. Ensimmäisenä palveluista silmään pistää neljä linkkiä: rahastot, vakuutussäästäminen, sijoitusneuvonta ja strukturoidut sijoitukset. Lisäksi sivulta löytyy mm. tietoa yhtiöstä ja asiakasmääristä. 70.000 suomalaista asiakasta!


Rahastot

Tämä on helpointa kahlata läpi: viisi rahastoa riskinsiedon ja tuottohalukkuuden mukaan. Ei mitään uutta, kaikki pankit tarjoavat omia rahastojaan. Ihan oikein puhutaan tehokkaasta hajautuksesta, verotuksen selkeydestä, ja rahastonhoitajia on palkittukin. Joskus tutustuin tähän palkitsemissysteemiin, ja käytännössä rahastot saavat erilaisia palkintoja niin paljon eri tahoilta, että jokainen palveluntarjoaja saa omansa.

Katsoin vielä rahastojen kulut. Mielenkiinto käytännössä lopahti tähän: kuukausisäästäjän merkintäpalkkio on kolme ja lunastuspalkkio kaksi prosenttia kaikissa rahastoissa. Eikä tässä kaikki: alaviitteessä näennäisen järkeviin hallintokuluihin (0,5-1%) lisätään kohderahastojen kulut. Eli kaikki rahastot ovat rahastojen rahastoja, ja en viitsinyt alkaa edes etsimään TER-lukuja eli kokonaiskustannuksia linkkien takaa.

Rahastojen rahasto pääasiassa tarkoittaa tuplakuluja, jotka nätisti eivät näy hinnastossa oikeassa karvassaan. Tietyissä tapauksissa, esim. kehittyviin markkinoihin sijoittaessa, rahastojen rahasto voi olla hyväksyttävissä. Jos kaikki tarjottavat rahastot ovat rahastojen rahastoja, tarjonta on yksinkertaisesti heikko ja asiakas saa maksaa välikäsille lisäkuluja.



Vakuutussäästäminen

Vakuutussäästämiseen tutustumista pidän ajanhukkana. Miksi pitää yhdistää henkivakuutus ja sijoittaminen toisiinsa? En näe tällaiseen itse mitään syytä, kun lisäksi oma kokemus takavuosilta on pettymys: kulut korkeat, poliittinen riski mm. verotuksessa ja sijoitusten realisoinnissa on arvaamaton, ja riski on jo toteutunut. Oma pankkini ei ole tarjonnut minulle sijoitusvakuutusta yli kymmeneen vuoteen.

Nyt jää siis arvoitukseksi, olisiko Alexandrialla ollut jotain aivan uutta ja houkuttelevaa tarjolla... Varmastikaan ei.


Sijoitusneuvonta

Tämä on ollut Alexandriaa koskevassa uutisoinnissa olennainen juttu. Nettisivujen mukaan toiminta perustuu laadukkaaseen henkilökohtaiseen palveluun. Sijoitusneuvontaa annetaan henkilöasiakkaille ajanvarauksella.

Neuvonnan riippumattomuudesta ei mainita mitään, ja oletan asioiden olevan sitä, miltä ne näyttävät: sijoitusneuvonta ei ole varsinaista neuvontaa, vaan firman omien tuotteiden myyntiä. Oletan edelleen, että "sijoitusneuvojien" tulot riippuvat myydyistä tuotteista. Ei järin hedelmällinen lähtökohta luottamukselliseen sijoitusneuvontaan.

Tähän väliin voi referoida sivuilta löytyviä asiakaskokemuksia: "Alexandrian tekemisissä huokuu henkilökohtaisuus". "Sijoitusneuvoja on sparraaja". "Helppo paikka piensijoittajalle". "Sijoitan kuukausittain turvallisuutta varten". En epäile näiden asiakkaiden henkilökohtaista kokemusta. Turvallisuus, henkilökohtainen palvelu jne. Sitähän ihmiset raha-asioissaan haluavat. Hienoa, jos näin tosiaan myös on.


Strukturoidut sijoitustuotteet

En ole perehtynyt tätä ennenkään strukturoituihin sijoituksiin pintapuolista lukemista lukuunottamatta. Voin siis olla huono sanomaan näistä mitään muuta kuin sen, että ne sotivat omaa sijoitusfilosofiaani vastaan: yksinkertaisista asioista ei kannata tehdä monimutkaisia.

Olenko siis liian tyhmä arvioimaan Alexandrian strukturoituja sijoitustuotteita? Voi olla. Mutta samalla uskallan väittää, että tuotteen monimutkaisuus (="hienous") on yksi markkinointikikka. Asiakasta voi hivellä se, että "sijoitusneuvoja" pitää häntä niin fiksuna, että tarjoaa monimutkaisempia sijoitustuotteita. Toivon sydämeni pohjasta, että näitä markkinoidaan vain sellaisille, jotka tajuavat sijoituksen riskit ja tuotto-odotuksen suhteen riskeihin nähden.

Tällä hetkellä tarjonnassa on neljä tuotetta: Autoyhtiöt Autocall 2, Eurooppakori Autocall, Kehittyvä Korko 9 sekä Vastuulliset Yhtiöt Yhdistelmälaina. Tuotteita tulee ja menee, merkintäaika päättyy noissa kaikissa kesäkuun loppuun mennessä.

Mitäpä maallikko noihin osaa sanoa? Tärkein tieto kaikissa yllämainituissa on se, etteivät ne ole pääomasuojattuja, joten sijoittaja voi menettää koko pääoman ja jäädä nuolemaan näppejään. Mitenköhän todennäköistä pääoman menettäminen kokonaan on? Minun ainakin on vaikea sellaista sanoa pelkkiin Alexandrian tarjoamiin materiaaleihin tutustumalla.

Oma vaatimaton käsitykseni on tähän asti ollut, että strukturoituja tuotteita on kehitelty pääoman turvaamisen takia, vaikkei pääomaa olisikaan suojattu. En taida siis tietää strukturoiduista tuotteista paljoakaan. Tiedätkö sinä? Tätä blogia lukevat todennäköisesti ovat sijoitusasioista ainakin jonkin verran perillä. Oma aavistus on lähinnä, että näissä Alexandrian strukturoiduissa tuotteissa sijoittaja lyö vetoa jonkun asian puolesta.

Riski-tuotto-suhteesta saa valaistusta helposti lyhyellä googlaamisella, Tom Lindströmin Nordnet-blogi parin vuoden takaa valaisee hieman lisää. Lindström on tutustunut autocall-tuotteeseen, jossa on luvassa erityisen hyviä tuottoja, ja päätyy useamman tarkistuslaskelman jälkeen siihen, että odotettu tuotto jää reippaasti miinukselle, toisin sanoen riskit ovat valtavat suhteessa siihen, minkälaista tuottoa on teoriassa ja hyvällä onnella käytännössä luvassa.

Lindström toteaa tutkimansa autocall-tuotteen puhtaaksi uhkapeliksi, jossa jo tiedon siitä, ettei pääoma ole turvattu, pitäisi soittaa hälytyskelloja.


Myönnän, että tutustuin melko laiskasti Alexandrian tarjontaan. Sivuihin tutustuminen alkoi tympäistä melko äkkiä, joten tämänkin blogin kirjoittaminen menee tietynlaisen ärtymyksen voimalla.


Mitä järkeä tässä blogimerkinnässä edes on?

Alunperin ajattelin, että kun tutustun oikeasti sivustoon, voisi joku ennakkoluulo karista pois, ja voisin ymmärtää, miksi tällainen palveluntarjoaja on olemassa ja toimii niinkuin toimii. Tiedä vaikka uutisissa esiintulleet kielteiset tapaukset ovat niitä kuuluisia yksittäistapauksia?

Valitettavasti, tutustuttuani sivuihin sen verran kun tein, en ilahtunut mistään. Alexandria tarjoaa houkuttelevan oloisia tuotteita jopa alalla vallitsevia hintoja kalliimmalla. Yksinkertaisuus, henkilökohtaisuus, kovat tuotot - näillä tuotteita markkinoidaan.

Ärtymykseni perimmäinen syy on se, että jälleen - ah jälleen - kerran sijoittaminen on julkisuudessa kielteisessä valossa. Enkä varmaan syyllisty perättömään heittoon, jos itsekin sanon, että aiheesta.

Asiakas saa tottakai maksaa niin paljon kuin haluaa, mutta jotenkin jää olo, että asiakas tulee helposti hyväksikäytetyksi. Voiko olla niin, että sijoitusneuvoja kertoo asiakkaalle, että rahaston kolmen prosentin merkintäpalkkio, N prosentin hallinnointipalkkio ja kahden prosentin lunastuspalkkio syövät hänen tuotoistaan kammottavan suuren osan? Tuskin.

Toisin sanoen toivoisin, että kansankapitalismi olisi paremmassa maineessa mitä se nyky-Suomessa näyttää olevan. Huonot palveluntarjoajat pahentavat asiaa.


Tähän muutama nyrkkisääntö loppuun (itselleni tai kelle tahansa):

- Jos joku sijoitustuote, esim. rahasto kiinnostaa, mieti, miksi? Luvataanko siinä rivien välissä korkeaa tuottoa, jos, niin millä perusteella? Mitä erityistä hyvää tuotteessa on?
- Miten sijoitustuotetta markkinoidaan? Vetoaminen turvallisuuteen, tunteisiin, sijoituksen ainutlaatuisuuteen jne. vaativat oikeita perusteluja. Jos sijoituksen tekemisellä näyttäisi olevan kiire, unohda koko juttu.
- Se klassikko: jos sijoitustuotto vaikuttaa satumaisen hyvältä, se todennäköisesti on satua! Tämä on todistettu historiassa monta kertaa.
- Onko sijoitustuotteen myyjä oikeasti asiantuntija? Millä perusteella hän myy juuri tiettyjä tuotteita juuri sinulle? Hyvää hyvyyttäänkö?
- Hinta, hinta, hinta. Tämän tiedät varmuudella, eli sijoituksen kulut. Muut on toivetta ja odotusta. Yli prosentin kulu mistä tahansa on lähtökohtaisesti kallis.
 - Kahden prosentin hallinnointikulu esim. rahastossa on oikeasti kallis. Todennäköisesti tällöin et maksa sopuhintaa "turvasta" tai "hajautuksesta" tai "henkilökohtaisesta palvelusta".

maanantai 12. kesäkuuta 2017

67 Sijoitusbloggareiden disclaimerit (sijoitusneuvonta)

Useilla suomalaisilla(kin) sijoitusbloggareilla on blogeissa näkyvissä disclaimer eli vastuuvapauslauseke: blogikirjoituksia ei tule ymmärtää sijoitusneuvoina.

En tiedä, onko tuollaisella disclaimerilla mitään merkitystä, vaikea kuvitella tilannetta, jossa joku nostaa nimetöntä sijoituspäiväkirjan pitäjää vastaan oikeusjuttuja ja korvausvaatimuksia. Vielä vähemmän uskon, että tällaiset jutut etenisivät millään tavoin missään oikeusasteessa. Eli disclaimer on tavallaan varmuuden vuoksi, ettei kukaan lukija voi syyttää bloginpitäjää hänen (lukijan) epäonnistuneista sijoituksistaan.

Omassa blogissani olen ehkä joskus maininnut jotain disclaimeriksi tulkittavaa, tyyliin "omalla vastuulla" tms. Nyt kuitenkin lisäsin omaan kuvaukseeni seuraavat lauseet:
Jos tulkitset minun antavan sijoitusneuvoja, olet silti vastuussa omissa rahoistasi. Sijoitusneuvoni lähes kaikille on osakeindeksi.
Joku tarve nimittäin sitä on allekirjoittaneellakin jaella fiksuja neuvojaan. Tuo fiksu neuvo on tosin aika yleismaailmallinen, mm. Warren Buffett suosittelee sitä valtaosalle sijoittajista. Indeksisijoittajakin voi menestyä heikosti markkinoilla, jos käy paljon kauppaa ja yrittää turhaan ajoittaa markkinoita. Lisäksi silloin, kun pörssissä juhlitaan (esim. viime vuosina), herää ihmisillä mielenkiinto hypätä junaan mukaan - kalliilla hinnoilla. Kun kaikki menee pörssissä päin p:tä, ei tällaista jokapoikaa tai -tyttöä pörssi yhtäkkiä kiinnostakaan, vaikka samat tuotteet olisivat roimassa alennuksessa.

Tämä onkin koko homman yksi suuri probleema: onko pörssissä nyt kalliimpaa kuin esim. vuoden päästä? Milloin ollaan huipulla? Onko juuri nyt romahdus edessä, sellainen, joka jälkeenpäin tuntui päivänselvältä ja odotettavissa olevalta?

Näihin kysymyksiin ei minulla ole vastausta. Oma ratkaisuni on olla markkinoilla koko ajan. Jos homma menee ihan hulluksi vuosituhannen alun teknohuuman kaltaisesti, joutuisi kyllä tosiaan miettimään, mitä tekisi. Huomatkaa: kun kurssit on korkealla, on piensijoittajalla sormi suussa ja pääkoppa sekaisin: mitä pitäisi tehdä? Varmaankin pitkässä kurssilaskussa tietäisi tarkemmin, mikä olisi järkevin siirto (eli osto?).

Tuntuu yhä enemmän siltä, etten koskaan haluaisi olla sijoitusneuvoja tai varainhoitaja, varsinkaan yksityishenkilöiden. Sijoitussuositusten jakaminen ja toisten rahojen sijoittaminen mahtaa olla repivää työtä. Tästä aiheeseen hauska kirjoitus Aki Pyysingiltä. Kaverin sunnuntaikolumneja kannattaa lukea muutenkin.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

66 Osto H&M

Ostin eilen ensimmäiset ruotsalaisosakkeeni.

OSTO 75 kpl H&M B 
Ostohinta / osake 207,31 kr (kulut mukana)
Yhteensä 15548 kr (~1591 eur)
Kulut Nordnet 10 eur

Varsinainen ostohinta ennen kuluja (206 kr) on lähellä viiden vuoden pohjia, jotka otettiin eilen. Itse asiassa H&M:n kurssi on ollut yhtä alhaalla viimeksi vuonna 2011, eikä syyttä. Kyseessä taitaa olla klassinen laatuyhtiö kriisissä -tapaus, tai sitten markkinat ja analyytikot suhtautuvat firman tulevaisuuteen negativiisempien skenaarioiden mukaan. Minulla ilmeisesti siis on uskoa firmaan, ainakin sen verran, että uhraan 3% salkun kokonaisarvosta H&M:lle.

Uskon, että iso osa piensijoittajista tekee vähintään viimeisen liikkeen ostonapille fiilispohjalta. Näin tein itsekin. Toiset kutsuvat sitä kai ajoittamiseksi.

Se (ainakin melkein) tärkein, eli osinko on junnannut vuosikausia 9,75 kruunussa, mikä tekee ostohinnalle 4,7% vuosiosingon. H&M maksaa osingon kahdesti vuodessa, joten ensi syksynä (17.11.) on osinkoa minullekin jo tulossa 4,85 kruunua osaketta kohti (yht. 363,75 kr brutto). Kuten sanottu, osinko ei ole noussut vuosikausiin. Pitkässä holdissa uskon tämän korjaantuvat korkojen kera.

Sharevillen uutisvirtaan tuli samalla uutena lisänä vilkas H&M -kommentointi (lähinnä ruotsalaisten). Vaikuttaa siltä, että ostoni on jonkinlaista vastavirtaan menemistä, tai sitten Sharevillen ruotsalaiset ovat hätäistä sakkia. H&M on muuten mukana mm. Anders Oldenburgin Phoebus-rahastossa ja Seligsonin Global Brands -rahastossa. Molemmat hyviä merkkejä, vaikka Oldenburg vaikuttaa olevan ainakin jonkin verran odottavalla kannalla firman suhteen.

Nyt on totuteltava uuteen rahayksikköön salkussa, mikä on hyvää aivojumppaa nykyisen dollari-euro-räknäämisen lisäksi.


Avasin myös Norwegian-tilin, jonne on kertynyt jo 300 euroa. Handelsbanken-tili taitaa olla nollakorkoa tällä hetkellä, joten suuntaan käteissäästöä Norwegianin suuntaan.

HB-tiliä on käytetty myös säästämiseen suurempia menoja varten kohtalaisella menestyksellä. En ole hommannut Handelsbankenin verkkopankkitunnuksia, joten rahat on käytävä sieltä sileinä seteleinä.

Superluottoa on edelleen rutkasti enemmän kuin tarkoitus olisi. Tavoite normaalitilanteessa oli 10% salkun markkina-arvosta. Suurempaan romahdukseen en ole siis edelleenkään varautunut riittävän hyvin.


Lukuja 9.6.2017:


Nordnet-salkku 50936,46 eur
- Superluoton saldo -
14596,18 eur (28,66% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 3404,87 eur

Säästötili (Handelsbanken) 800 eur


Säästötili (Norwegian) 300 eur

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -74807,86 eur
- lyhentynyt 7692,14 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014 

perjantai 5. toukokuuta 2017

65 Passiivinen tulo / osingoilla eläminen / taloudellinen riippumattomuus

Otsikossa olevia asioita olen mietiskellyt viime aikoina. Muutama ajatus:

1. Passiivinen tulo

Työstä / yrittämisestä saatava tulot ovat yhteiskunnassa se "normaali" tapa rahoittaa elämistään. Suomalaisten keskipalkka huitelee tällä hetkellä 3500 euron tuntumassa. Kun tästä on maksettu verot ja veroluontoiset maksut, jää jäljelle esimerkiksi 2300 euroa. Tämä on todennäköisesti siis keskivertopalkansaajan kuukausibudjetti, jolla asuminen, liikkuminen ja laskut maksetaan.

Passiivista tuloa on pääomasta saatava voitto / tuotto, esimerkiksi korkotulot, vuokratulot, myyntivoitot ja osingot. Vaurastumisen aakkosissa tulee vääjäämättä vastaan ydinajatus: laita raha tekemään työtä puolestasi, älä tee vain työtä saadaksesi rahaa.

Itselläni passiivinen tulo koostuu käytännössä osinkoina ja vuokratulona. Vuokratulo kattaa sijoitusasuntolainan hoitokulut ja lyhennykset sekä verot. Muutaman vuoden sisällä pitäisi tulla jo selvää kassavirtaa näidenkin lisäksi. Osinkoja tulee tälle vuodelle todennäköisesti 1700 euroa, verojen jälkeen reilu 1250 euroa, toisin sanoen keskimäärin satanen kuussa. Olen siis hyvässä alussa passiivisen tulon kasvattamisessa, vai?


2. Osingoilla eläminen

Kun vertaa asuntosijoittamista ja osakesäästämistä, jälkimmäinen on selvästi enemmän "mun juttu". Asuntosijoittaminen ja asunnon vuokraaminen ei sekään ole toistaiseksi ollut hullumpaa. Molemmissa on asioista otettava jonkin verran selvää, ennenkuin ryhtyy toimiin.

Osingoilla eläminen tuntuu kiehtovalta ajatukselta: kuukausipalkan sijaan tulisi saman verran osinkotuloja! ...Tai edes melkein saman verran. Paljon oikeasti sitten on riittävä osinkotulo, että voisi olla huoleton vapaaherra tai -rouva?

Osingoista maksetaan veroa 25,5-28,9%, tuloista riippuen. Tonni kuukaudessa puhtaana käteen? Tämä edellyttäisi reilun 16.000 euron vuosiosinkoja ennen veroja. Pörssiosakkeiden osinkotulo kannattaa pitää realistisena, itse käytän yleensä 4 prosentin oletusta. Tämä edellyttäisi siis noin 400.000 euron salkkua. Oma salkkuni tällä hetkellä noin 49000 euroa. Hmmm...

Kaksi tonnia puhtaana käteen olisi 32.000 euron brutto-osingot / vuosi. Isomman osinkoveroprosentin raja on muuten 30.000 eurossa, joten tämäkin on otettava huomioon. Salkun koko vastaavasti 800.000 euroa.

Toisin sanoen: miljoonan euron osakesalkku tuottaisi keskipalkan verran tuloja vuodessa. Mistä sitten voi varmistaa, että yhtiöt eivät lakkaa maksamasta vuosittaista osinkoa? Periaatteessa ei mistään, mutta pörssistä Suomesta ja maailmalta löytyy enemmän ja vähemmän varmoja osingonmaksajia. Tämä ei tarkoita (välttämättä eikä yleensä) suurta osinkoprosenttia suhteessa osakkeen arvoon, vaan sitä, että osingonjakosuhde suhteessa tulokseen on terveellä pohjalla. Ja (läksynä itsellenikin!) tärkeää on osingon vuosittainen kasvu, ei korkea määrä tai -prosentti.

Noita venkslatessa olen päätynyt laajentamaan salkkua valtameren taakse, ja samalla osinkoja on alkanut tulla kuukausittain, ja arvo-osuustilille ropisee käteistä keskimäärin kerran viikossa. Valtaosa osingoista tulee edelleen maalis- ja huhtikuun aikana.

Tämä siis osakepoimintaperiaatteella. Toinen (erittäin hyvä) vaihtoehto on kasata salkkun indeksirahastoista ja ETF:stä, jolloin osingot sijoitetaan yleensä uudestaan ilman, että sijoittajan itse tarvitsee tehdä mitään. "Osinkoja" voi tehdä itselleen vaikka joka kuukauden 15. päivä myymällä pieni osa sijoituksista. Sama neljän prosentin nyrkkisääntö toimii tässäkin, ja parhaimmillaan pääomatuloista maksettava vero saadaan alle 20 %:n, kun myy yli 10 vuotta aiemmin hankittuja omistuksiaan. Indeksirahasto-ETF-salkkua en ole itse tekemässä, joten tästä ei tämän enempää.

Onko mitään mahdollisuuksia haalia itselleen "edes" puolen miljoonan osakesalkkua vaikka 10 vuoden päästä? Se tarkoittaisi arvoltaan kymmenkertaista salkkua nykyiseen verrattuna. Tässäpä muutama laskelma:

- Jos salkku kasvaisi tasaisesti 9% vuodessa, se saavuttaisi puolen miljoonan arvon 27 vuoden kuluttua
- Jos salkku kasvaisi 9% vuodessa, ja tekisin 5000 euron lisäsijoituksia vuosittain, puoli miljoonaa olisi saavutettu 19 vuoden kuluttua
- Jos salkku kasvaisi 10% vuodessa, ja tekisin 21500 euron lisäsijoituksia vuosittain, puoli miljoonaa olisi kasassa 10 vuoden kuluttua.

Kymmeneen vuoteen puoli miljoonaa ei todennäköisesti siis onnistu. Kaksikymmentä vuotta sitä vastoin on täysin realistinen tavoite. Ja tärkeä huomio: jos en enää sijoittaisi penniäkään (osinkojen uudelleensijoitusta lukuun ottamatta), olisi tavoite silti hyvinkin saavutettavissa 30 vuodessa! Aika on todellakin rahaa. Ja osinkoja siis laskennallisesti tulisi se tonni kuussa puhtaana käteen.

Inflaatio syö näiden laskelmien ostovoimaa, mutta vastaavasti sijoitettava rahamäärä todennäköisesti kasvaa vuosien mittaan.

Vielä yksi laskelma:
- satanen kuussa, 10% vuosituotto, ja miljoona euroa olisi kasassa 45 vuodessa. Siinä jollekin parikymppiselle tavoitetta.


3. Taloudellinen riippumattomuus

Yllä leikittelin ajatuksella vaihtaa työskentely eläkeukon virkaan. Sitä tuskin tapahtuisi, vaikka miljoonasalkunkin jollain ihmeellä saisin säästettyä ja sijoitettua. Sitä vastoin työntekoon liittyvä pakko vähenisi huomattavasti, tai katoaisi kokonaan. Mahdolliset potkut eivät rassaisi niin pahasti, ja mahdollisuudet esim. vähentää työntekoa tai tehdä jotain muuta (yrittäminen tms.) kasvaisivat huomattavasti.

Pessimisti ei pety, mutta optimisti pysyy hyvällä tuulella. Puoli miljoonaa, miljoona, kaksi, täältä tullaan!



keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

64 Salkusta ulos YIT ja Caverion, tilalle Lehto Group

Linkissä sijoitussuunnitelmani.

Ensimmäistä ja viimeistä kohtaa olen noudattanut nöyrästi. Keskimmäistä kohtaa tuli taas rikottua.
 
Myynnit 25.4.2017:

Caverion 55 kpl á 7,40 eur - yht. 406,78 eur
YIT 55 kpl á 6,59 eur - yht. 362,24

Osto 25.4.2017

Lehto Group 150 kpl á 11,53 eur - yht. 1729 eur.

Hinnat kulujen jälkeen.


Lehto Groupin keskeiset omistajat ilmoittivat kartoittavansa keinoja vähentää omistuksiaan. Tämä perinteisesti on tulkittu myyntisignaalina myös muille sijoittajille - jos ei muuta, niin johdon myydessä oletetaan markkinahinnan olevan korkea ja voittojen kotiutus käsillä. Tämä laittoi osakkeen hinnan reippaaseen laskuun.

Nyt tilanne ei näytä samalta, ainakin pääomistaja Hannu Lehto on ilmaissut, että vähentää omistuksiaan pitkin hampain, ja tavoite on ensi sijassa osakkeen likviditeetin lisääminen, onhan pääomistajien hallussa varsin iso osa Lehto Groupin osakkeista.

Itse uskon tähän selitykseen. En usko yhtiön tuloskunnossa ja suunnitelmissa olevan mitään, mikä vähentäisi Lehdon houkuttelevuutta, joten ostin 150 kappaletta mielestäni kohtuuhintaan. Uskon, että pitkällä tähtäimellä harmittelen vain sitä, etten hypännyt kelkkaan aiemmin.


YIT lähti myyntiin. Laskennallisesti tappiolla, mutta Caverionin lähdettyä emofirmasta sen osuus kuittaa tappiot ja jään voitollekin. Osingot tietysti päälle. Sijoitus oli pieni, ja näitä kahta rakennusalan yhtiötä - YIT vs. Lehto - vertaillessa olen harmitellut koko ajan omistavani väärää yhtiötä. Nyt asia korjattu. Toivotaan, että kannatti.

Caverion lähti myös. Caverionia en ole koskaan ostanutkaan, joten se ei ole tullut omana päätöksenä salkkuun. YIT:in osittaisjakautuessa kahdeksi yhtiöksi jäi molempien osuus salkussa täysin marginaaliseksi. Caverionista tuli reippaasti voittoa, mutta tämän hetken näkymät eivät tyydytä, ja päätös nollaosingosta ei myöskään miellyttänyt. Caverion on ollut eräänlainen käenpoika salkussa, samanlainen, mitä HCP:stä lähtenyt Quality Care Properties on edelleen.

Myyntiin yksi syy lisää on Nordnetin Superluoton pitäminen hallinnassa. Tällä hetkellä Superluotto 14233,20 eur. Pitkän linjan tavoite 10% salkun markkina-arvosta.


Kiitos Nordnetin kampanjahinnan, myynnit tulivat maksamaan 5,94 euroa. Olisin saanut vielä euron halvemmallakin, mutta viheliäisen laskuvirheen takia kaksi YIT:tiä jäi salkkuun, ja ne piti myydä sitten omana eränään. Lehto Groupin kaupankäyntikulu 7 euroa.

Myyminen on minulle melko vastenmielistä, johtuen ihan suunnitelmasta holdata pitkään sitä, mitä omistaa. Nimimerkkikin yrittää viestiä samaa. Jollekin toiselle tämä on normaali tiistaipäivän liike, minulle salkun holtitonta veivaamista. Lopputulos kuitenkin tyydyttää ainakin vielä. Lehto on tänään jatkanut laskuaan, että siitä vain ostelemaan, ketä huvittaa. Omalla vastuulla tietenkin!


Ennen kuin muutan blogin nimen Harry Veivariksi, aion hillitä osto- ja myyntihaluja keinolla millä hyvänsä. Jarrua kiisseliin?

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

63 Nordnet muuttaa lainoitusasteita

Superluotto on Nordnetin todennäköisesti paras yksittäinen tuote, mitä se asiakkailleen tarjoaa. Kun itse tekee salkustaan hyvin hajautetun ja riskeiltään kohtalaisen, on mahdollisuus saada varsin edullista lainaa ilman säännöllistä takaisinmaksuohjelmaa. Varsinaisesta bullet-lainasta ei ole kyse, vaan lainaa ei oikeastaan tarvitse lyhentää koskaan, kunhan huolehtii lainamäärän suhteesta salkun arvoon ja ennenkaikkea suhteessa salkun lainoitusasteeseen. Tätä "valvontaa" pitää tehdä jatkuvasti.

Nordnet on itse määritellyt yhtiöille, ETF.lle ja rahastoille lainoitusasteen. Lainoitusasteen kriteereitä Nordnet ei ole tietääkseni tarkemmin määritellyt. Joka tapauksessa taustalla on ammattilaistyönä tehty arviointi. Tätä voi sijoittaja myös itse käyttää yhtenä työkaluna, kun arvioi uusia sijoituksia.

Parhaimmillaan lainoitusaste on 85% markkina-arvosta. Toisaalta on lukuisia yhtiöitä, joille ei ole määritetty ollenkaan lainoitusastetta. Markkina-arvo vaihtuu pörssin aukioloaikoina koko ajan, joten mitään kiinteää lainoitusastesummaa ei salkulle voi saada.

Korkea lainoitusasteen yhtiötä voinee pitää vakaana ja vaihdoltaan likvidinä. Oman salkkuni lainoitusaste on tällä hetkellä 73,90%. Lainoitusasteesta on käytössä tällä hetkellä 38,72%, jolloin Superluoton alin korko (0,99%, todellinen vuosikorko) on edelleen voimassa. Koron voi vähentää verotuksessa, jos/kun laina on käytetty sijoitustoimintaan.

Nordnet luonnollisesti pidättää itsellään oikeuden muuttaa lainoitusasteita korkeammiksi tai matalammiksi. Tällä viikolla tulikin ilmoitus lainoitusasteiden muutoksista, jolloin menin kipin kapin tarkistamaan muutokset omissa salkkuyhtiöissäni. Ne ovat tässä:

Sanoma ennen 60% -> Nyt 70%
Tieto ennen 75% -> Nyt 80%
YIT ennen ennen 80% -> Nyt 70%

Lainoitusasteiden korotukset toteutetaan 25.4.2017 ja laskemiset 30.5.2017. Omassa salkussa muutos on pieni korjaus ylöspäin. Tyypillinen muutos yhtiöissä on 10% ylös- tai alaspäin. Itseäni kiinnostava muutos on lisäksi Lehto Groupin nousu 50% -> 60%. Muistaakseni viime vuonna lainoitusaste oli 30%. En ihmettele, vaikka Lehto Groupin lainoitusaste nousee 70-80% asti lähiaikoina.

Nordnetin lainoitusasteet tässä linkissä.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

62 Lisäsin Fortumia

Fortumin osinko irtosi 5.4., ja kurssi laski reippaasti yli osingon. Lisäsin keskiviikkona ja torstaina Fortumia 60 osakkeen verran. Kokonaismaksu 789,36 euroa. Nordnetin kampanjahinnan takia ostot jakaantuivat neljään 15 osakkeen erään, jolloin kulut 4 x 0,99 euroa. Keskihinta ostoille kulujen jälkeen 13,16. Koko 110 osakkeen omistuksen hankintahinta laski 16,11 eurosta 14,50 euroon.

Ensi keskiviikkona tulee Fortumista siis osinkoa 55 euroa miinus verot (=40,97€). En henkilökohtaisesti usko siihen, että osinko säilyy näin korkeana ensi vuonna. Toisaalta, vaikka osinko puolittuisi, olisi tulo ihan mukiinmenevä.

Osakkeen hinta ei lähiaikoina varmaankaan raketoi, voi mennä jopa niin, että kesällä ollaan vielä enemmän alennusmyyntihinnoissa. Tai sitten ei. Pitkään salkkuun ilman muuta.

Kirjaanpa tähän ylös, ei lupauksena, vaan suunnitelmana: Nyt on tarkoitus pitää taukoa osakeostoksista ja lyhentää superluottoa, joka huitelee koko ajan lähellä 40%:ää. Ostelkoot muut. Kuukausisäästö Seligsoniin jatkuu edelliseen malliin.



Eilisen 7.4.2017 lukuja:

Nordnet-salkku 46 466,85 eur
- Superluoton saldo -
13 587,57 eur (29,24% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 2951,52 eur

Säästötili (Handelsbanken) 500 eur

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -75282,98 eur
- lyhentynyt 7217,02 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014 

tiistai 4. huhtikuuta 2017

61 Fondia -anti muuttui nappikaupaksi

Kun holdari osallistuu listautumisantiin, on todennäköisesti koko sopulilauma saanut saman idean. Kahdestasadasta osakkeesta jaettiin 33, kun listausanti ylitettiin yli kymmenkertaisesti. Eipä siinä mitään, turhaan maksetut rahat palasivat tilille viime viikolla, osakkeet olivat merkattuna Nordnetin arvo-osuustilille nolla-arvoon eilen, ja tänään alkoi kaupankäynti. Myin osakkeet, kun ehdin kännykästä katsoa, missä hinnoissa Fondian osake treidasi. Tai itse asiassa laitoin jo aamulla yli 12 euron myyntitoimeksiannon vetämään, mutta Fondia käväisi korkeimmillaan yhdessätoista eurossa. Vaikuttava nousu, kun listautumishinta oli 7,65 euroa.

Omat osakkeet menivät kahdessa erässä keskihinnalla 9,835 €. Myin kahdessa erässä, jolloin Nordnetin kampanjahinnoilla kuluiksi jäi 1,98 euroa. Voittoa ennen veroja n. 70 euroa, eli tuotto oli yli 28%.

Mielenkiintoinen keissi ilman muuta, vaikka vähäinen osakepotti vähän lässäytti tunnelman. En ole perehtynyt tarkemmin Fondiaan sijoituskohteena, enkä aikonut pitääkään osakkeita alkua pidemmälle.

Kauan sitten luin sijoitusoppaasta, että listautumisanteihin kannattaa osallistua. Tämä näyttää viimeisen vuoden perusteella pitävän paikkansa. Nyt tuli kokeiltua ensimmäistä kertaa tällaista.

Helmikuussa Superluotto keikahti yli neljänkymmenen prosentin salkun vakuusarvosta, ja noin kuukauden ajan lainakorkoa kertyi hopea-tason 2,49% verran. Viime viikolla osinkojen ja talletusten myötä palattiin takaisin kulta-tasoon ja prosentin korkoon. Fondia-rahat lyhensivät lainaa 324,55 euron verran.

Entä nyt? Jatkan vanhaan malliin entisten omistusten kanssa. Osta ja pidä. Harkinnassa Fortum, josta osinko irtoaa huomenna. Jos lasku on raju, tuplaan omistukseni. Osinko tuskin on ensi vuonna enää tämän vuoden luokkaa, mutta pitkään salkkuun sopii Fortum mainiosti.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

60 Osallistun Fondian antiin

Maantai-iltana merkkasin 200 osaketta Fondian listautumisannissa, maksoin ne, ja nyt jään odottelemaan, että osakkeet tulevat Nordnetin arvo-osuustilille (arviolta 10.4., kaupankäynti alkaa 11.4.). Fondian yllä on jo sellainen hype, että varmuudella voi jo sanoa, etten kaikkia osakkeita tule saamaan. Hinta 7,65 / osake, eli 1530 euron sijoituksesta on kyse. Merkintä on maksettu velkarahalla.

Miksipä näin? Kyseessä on ihmiskoe - luit oikein - ihmiskoe, jonka kohteena olen itse. Ja tässä suunnitelma:
- Seuraan ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä tarkkaan, millaiseksi markkinahinta pörssissä muotoutuu. Oletettavaa on, että useat, jotka eivät saa haluamaansa määrää osakkeita annissa, ostavat mahdollisimman nopeasti lisää pörssistä. Jo tässä on nousupainetta.
- Asetan itselleni hinnan, jolla laitan osakkeet myyntiin. Toivon, että osake nousee useita kymmeniä prosentteja.
- Myyn osakkeet, maksan velan pois, ja voitot jäävät Nordnetin tilille velkaa lyhentämään.
- Jos vastaanotto pörssissä onkin vaisu, laitan osakkeet nollasummapelillä myyntiin.

Kyseessä taitaa olla aika perinteinen peliliike. Sijoitusoppaissa on yleensä pidetty pörssitulokkaan antiin osallistumista kannattavana. Toivottava voitto jää minulla pikkusummiksi, mutta se ihmiskoe.

Tarkoitus on tosiaan tarkkailla, miten toimin noissa eri vaiheissa, pettääkö jossain vaiheessa holtti, iskeekö ahneus tai pelko? Osaanko laittaa osakkeet oikeaan aikaan myyntiin, vai jäänkö sittenkin jospa vielä -tyyliin odottelemaan seuraavaa päivää, viikkoa...?

Kieltämättä aika hölmö syy osallistua antiin. Nimittäin, hieman tutustuttuani tähän lakipalveluyritykseen vaikuttaa, että se sopisi salkkuuni pitkäaikaiseksi sijoitukseksi. Osinkopolitiikka on jo selkeästi ilmaistu ja sitä rataa. Olisi siis fiksumpi osallistua antiin, ja mahdollisesti ostaa pörssikaupan alettua lisää, ja jättää yhtiö holdattavaksi.

Syy tässä vaiheessa on raha, Nordnetin Superluottoa olisi vielä yli 11000 käytettävissä. Nyt se on ylittänyt rajan, jossa vakuusarvosta on käytössä vähän yli 40%, ja korko nousi tasolle 2,49%. Kevään aikana olisi tarkoitus saada korko takaisin 0,99% pintaan ja pitäytyä lisäostoksista.

Nyt kuitenkin jäitä hattuun ja odottamaan ensin annin lähes varmaa keskeyttämistä ylihuomenna, listautumisannin lopullista tulosta 31.3. ja sitten Fondian ilmestymistä pörssikaupun puolelle.

Tähän asti olen kiertänyt listautumiset kaukaa, ja vielä vähemmän olen ostanut osakkeita pikavoitto mielessä. Mutta kaikkea on kokeiltava, paitsi kansantanh... Ja sitten palata takaisin normaaliin päiväjärjestykseen eli holdaamiseen. 

Ja miten lopulta käy - siitä raportoin täällä blogissa.

Useammat bloggarit ja kolumnistit ovat tietty kirjoittaneet Fondiasta, tässä pari linkkiä, jos et ole vielä sattunut lukemaan (molemmat kirjoittajat osallistuvat antiin):

Karon pörssi (Taloustaito, Karo Hämäläinen)

Aki Pyysingin kolumni (Sijoitustieto.fi)


sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

59 Sijoittamisen kulut

Sijoita matalilla kuluilla. Sijoita indeksirahastoihin. Sijoita Nordnetin Superrahastoihin. Sijoittajan tuottoa syövät kulut. Älä maksa liikaa. Älä maksa mielellään mitään.

Tuossapa ohjeistusta sijoittajille. Miten paljon olet valmis maksamaan siitä, että säästösi tuottavat esimerkiksi 10% vuodessa? Se nimittäin on hyvä tuotto, joka toisaalta on toteutunut osakemarkkinoille indeksin mukaan sijoittaessa - ennen kuluja.

Jos löytäisin palvelun, jossa sijoitukselle luvataan 100% varmuudella tuo kymmenen prosentin vuosituotto (tietenkin korkoa korolle mukaan, eli tuotto myös tuotolle), olisin hyvinkin valmis maksamaan vaikka kahden prosentin kulut vuodessa. Jos riskiä ei olisi, olisin itse asiassa valmis maksamaan vaikka viisi prosenttia. Entäpä sinä?

Tällaista palvelua en ole toistaiseksi löytänyt, enkä varmasti löydäkään lukuun ottamatta tilannetta, jossa inflaatio ja korot huitelisivat jossain aivan eri sfääreissä kuin nykyisin. Esimerkiksi 90-luvun alun laman aikaan 10% olisi ollut melko huono tuotto sijoitukselle, olihan korkotaso hurjimmillaan 18% luokkaa. Nykyisten nollakorkojen aikaan kolme prosenttia olisi riskittömälle sijoitukselle hyvä tuotto ("riskittömällä" sijoituksella tarkoitan tässä talletussuojan piirissä olevia pankkitilien korkoja, ja miksen myös AAA-luokiteltuja valtionlainoja ja vastaavia).


Tällä hetkellä maksan sijoituksistani seuraavia kuluja (en nyt käsittele asuntosijoitusta tässä):

Seligsonin indeksirahastot (Suomi, Eurooppa, Aasia) 
- Merkintäpalkkio 0,10%, hallinnointipalkkio 0,43-0,45% / vuosi , lunastuspalkkio 0,10-0,50%

Seligson Kehittyvät markkinat passiivinen rahasto
- Merkintäpalkkio 0%, hallinnointipalkkio (arvio) 0,75-0,95% / vuosi, lunastuspalkkio 0-1.00%

Nordnet Superrahasto Suomi
- Ei kuluja

Nordnet osakekauppa
- Osto ja myynti pohjoismaiset osakkeet 0,15% min. 7€
- Osto ja myynti yhdysvaltalaiset osakkeet 0,20%, min. 15€
- Ei säilytyskuluja
- Ei säilytyskuluja

Lyhyesti voisin todeta, että normaalitilanteessa (ei myyntejä eikä rahastojen lunastuksia, kuukausisäästö, muutama osto vuodessa) maksan kuluja reippaasti alle 100€ / vuosi. Lisäksi minulla on sijoituslainaa, josta kertyy korkoa 100-150€ vuodessa. Sijoituksia minulla on Seligsonilla ja Nordnetissa 45000-50000€.

Tällä hetkellä tiedän kaksi tapaa, joissa voi sijoittaa kuluitta: pankkitilit sekä Nordnetin Superrahasto Suomi. Muiden Pohjoismaiden Superrahastoissa tulee pieni valuutanvaihtokulu. Pitäisikö kaikki sitten laittaa noihin kahteen? Noin niinkuin korkorahastojen ja Suomi -osakesalkun vaihtoehtona? Ei sinänsä ihan vihonviimeinen vaihtoehto sekään.


Mistä haluat maksaa? Tuotosta, palvelusta vai jostain muusta?

Jos nuo 45000-50000 euroa olisivat esimerkiksi oman pankkini sijoitusrahastoihin sijoiteltu - kenties pankin sijoitusneuvonnan perusteella, maksaisin helposti jopa tuhat euroa vuodessa kuluja rakkaalle pankilleni. Mistä hyvästä? Hyvää tietenkin olisi todennäköinen hyvä hajautus, ja lähtökohtaisesti pankkien kovakuluiset rahastotkin tuottavat pitkällä aikavälillä kohtalaisen hyvin.

Pahin ansa kovissa juoksevissa kuluissa on se, että ne syövät joka vuosi tuotosta ison osan, ja ennen kaikkea syövät pitkän aikavälin tuotoista todella ison osan, jos vuosittainen 1000 euroa on poissa korkoa korolle jauhamasta. Lisäksi pankin rahastot tuovat helposti väärän turvallisuuden tunteen, ikään kuin rahat olisivat paremmin suojassa siellä kuin "epämääräisten" nettivälittäjien tuotteissa.

Suhtaudun monen muun kanssa penseästi kovakuluisiin osakerahastoihin. Ne voivat olla indeksiä parempia sijoituksia, mutta valtaosin, ihan maalaisjärjen mukaan näin ei ole. Kahden prosentin vuosittaisella kululla on päästävä jatkuvaan kahden prosentin ylituottoon indeksiin nähden. Kertokaa heti, jos jollain on tästä kymmenien vuosien näyttö. Lupaan harkita vakavasti sellaista rahastoa.

Kuitenkin, monelle voivat nämä rahastot ovat olla ihan hyvä vaihtoehto. Se on käytännössä helppoa, jotkut vain pitävät siitä, että kaikki raha-asiat ja jopa vakuutukset ovat saman nettitunnuksen takana. Mikäs siinä, jos säästää jatkuvasti rahaa sivuun, ei se yleensä pieleen mene. Eivätkä asiakkaat tule kovakuluisissa rahastoissa yleensä huijatuksi, kulut ovat kaikkien nähtävillä, ja niistä puhutaan sopimusta tehdessä. Riskitkin ilmoitetaan niin, että asiakas sen ymmärtää.


Sellaiselle, joka ei ole kiinnostunut muusta kuin siitä, että tulevaisuudessa on jotain pesämunaa pahan tai hyvänkin päivän varalle, voin suositella kuukausisäästöllä matalakuluisia indeksirahastoja. Niistä osa kannattaa olla osakerahastoja, osa korkorahastoja. Korkorahastojen suhteen olisin tällä hetkellä pidättyväisempi, ja laittaisin niihin suunnitellut kuukausisäästöt säästötilille. Näihin liittyen voin mainita palveluntarjoajina Seligsonin, Nordnetin (näissä rahastot) ja Norwegianin (tässä säästötili).

Sellaiselle, mitä itse olen, suosittelen tätä hyvää harrastusta. Osa osakesäästämisen ideaa on löytää järkevät kulut kaupankäynnille ja ennenkaikkea vuosittaisiin ja kuukausittaisiin kuluihin.



lauantai 11. maaliskuuta 2017

58 Alkuvuoden 2017 ostot

Alkuvuonna olen täydentänyt Nordnet -salkkua seuraavasti:

26.1.2017 osto KONE 20 kpl á 42,77€ -> yhteensä 855,40€
28.2.2017 osto Target Co. 30 kpl á $57,96 -> yhteensä $1738,80 (kurssi 0,94 / ~1635€)
10.3.2017 osto Facebook, Inc. 1 kpl $138,75 (kurssi 0,94 / ~130,40€)

Keskihinnat sisältävät kaupankäyntikulut (Kone 7€, TGT 15€, FB 0€).

Ostot olivat varsin erilaisia luonteeltaan. Kone oli harkittu täydennys aiempaan 30 osakkeen omistukseen. Ostin helmikuussa 2010 viisitoista Koneen osaketta hintaan 29,74€ / osake. Myöhemmin osakemäärä tuplaantui splitin myötä (eli hankintahinta puolittui myös 14,87€ tasolle). Nyt siis 50 Konetta keskihintaan 26,03€/osake.

Target tuli lopulta yllätyksenä: olin laittanut pohjaongintatyylisen toimeksiannon koko helmikuulle  melko roimaan alihintaan, ja tulosjulkistus romautti osakkeen niin, että New Yorkin pörssipäivän aluksi tuli kaupat mainittuun hintaan. Vahinko? Ei. Hinnan olin laittanut sille tasolle, että osinko suhteessa ostohintaan on yli 4%. Target on osinkoaristokraatti, joka on suhdanteiden yli maksanut jatkuvasti nousevaa osinkoa kymmenien vuosien ajan. Nykyiset tulospettymykset ja vaikeudet toivottavasti ovat tälläkin kertaa voitettavissa.

Facebookia ostin eilen yhden kappaleen minuuttia ennen kaupankäynnin loppumista. Nordnetin kampanjaan kuuluneessa kaupassa ei ollut kustannuksia. Tämän hankin salkkuun melkeinpä heräteostoksena, katsotaan, miten firman käy. Osinkoa ei tipu, joten ei oikeastaan kuuluisi edes salkkuun, mutta seurataan nyt. Maailman FB on ehtinyt jo valloittaa ennen eilistä ostosta...

Tämän lisäksi Seligsonin kuukausisäästö vanhaan malliin neljään rahastoon x 50 euroa. Rahastot olivat siis Eurooppa, Kehittyneet markkinat, Aasia ja Suomi.


Suunnilleen puoli ihmiskuntaa odottaa jo pörssiromahdusta. Joko ensi viikolla? Vai ensi vuonna? Vai ensi vuosikymmenellä?

lauantai 25. helmikuuta 2017

57 Miten olen pärjännyt indeksille?

Olen tainnut aiemminkin mainita, etten erityisesti seuraa sijoituksieni tuottoja suhteessa indekseihin. Osin laiskuuttani, ja pääasiassa siksi, että olen tehnyt valinnan rationaalisen (indeksisäästäminen) ja mielenkiintoisen (osakepoiminta) harrastuksen välillä, jälkimmäisen valiten. Tämä ei tietenkään ole joko tai -tilanne, vaan osa säästöistä on jatkuvasti indeksirahastoissa. Nordnet-salkku on tällä hetkellä niin hajautettu, että sen pitäisi seurata jo osaltaan Helsingin indeksejä ja osaltaan esim. DJIA-indeksiä. Suomalaiset osakkeet ja pikku hitunen Suomi Superrahastoa ovat tällä hetkellä 63,6% ja USA-osakkeet 36,4% Nordnetin salkusta.

Kauppalehden keskustelupalstalla oli listattu eri sijoitusblogien pitäjien tuottoja Sharevillen perusteella. Warren Fyffet -sijoituspäiväkirjassa kirjoitettiin tästä, ja siellä on mielenkiintoinen keskustelu myös. Oma hyvä sijoitukseni rehellisesti sanottuna yllätti, tässä Nordnet -salkun tuotto eilisen perusteella:

Vuoden 2017 alusta +4,93% vs. indeksi -0,18%
1 vuosi +29,78 vs. indeksi 14,42%
3 vuotta +54,61% vs. indeksi 18,95%
5 vuotta +109% vs. indeksi 46,55%

Ennenkuin heitän tuon vertailun romukoppaan, voisin tietenkin jakaa sijoitusneuvoja :) Mutta neuvoja ei oikein irtoa. Minulla ei ole nimittäin mitään erityistaitoja sijoittamisen suhteen, edukseni voin sanoa lähinnä, että olen melko hyvin noudattanut sijoitussuunnitelmaani, jossa ostan, pidän ja vältän myymistä, saatikka salkun tyhjentämistä viimeiseen asti. Ja ostan osakkeita, joissa on odotettavissa nousevaa osinkovirtaa.

Kuten Warren Fyffet -keskusteluketjussakin käy ilmi, on vertailuindeksi OMX Helsinki PI, eli hintaindeksi, jossa ei ulosmaksettuja osinkoja ole huomioitu. Parempi vertailuindeksi on OMX Helsinki GI, tuottoindeksi, joka sisältää myös osingot. Yksi, melko helppo vaihtoehto on seurata esimerkiksi Seligsonin OMX Helsinki ETF:ää, jonka tuotto kulujen jälkeen on:

1 vuosi +26,76%
3 vuotta +41,95%
5 vuotta +101,73%

Kuluton Suomi Superrahasto olisi tietenkin vielä parempi. Ameriikan ihmeitä voi verrata joko indekseihin tai sitten esim. Seligsonin P-Amerikka-rahastoon, jonka tuotot kulujen jälkeen:

1 vuosi +32,92%
3 vuotta +69,98%
5 vuotta +110,53%

Jos teen vertailun käyttämällä kolmen vuoden tuottoa 60% Suomi- ja 40% P-Amerikka -suhteessa, saan tuotoksi +53,62 (indeksi) vs. +54,61% (oma salkku).Voilá!

Tämän, lähinnä suuntaa antavan vertailun jälkeen voinen todeta, että salkkuni on tuottanut (ehkä) saman verran, hieman enemmän tai hieman vähemmän kuin laatimani indeksi. Tietenkin kaikkien sääntöjen mukaan pitäisi laatia puhdas GI-indeksi, mutta realistina lasken myös omaan indeksiini kulut mukaan. 

Tuo rahasto / ETF -valinta on myös maanläheisesti se, mihin päätyisin, jos nykyharrastus ei enää kiinnostaisi, mutta haluaisin silti jatkaa säästämistä. Omassa ja puolison pienessä Seligson-salkussa onkin Suomi -indeksirahastoa kolmen muun rahaston lisäksi.

Vaikka numeroista tykkään, ei mielenkiinto edelleenkään oikein riitä järjestelmälliseen tilastointiin. Voisin palata asiaan esim. parin vuoden päästä.


Nousumarkkina on kestänyt ja kestänyt. Jokainen alkaa olla jo taitava sijoittaja. Lehdissä taitaa olla jo sijoitusvinkkejä jokapojalle ja -tytölle ja puhutaan jopa velaksi sijoittamisesta. Maailmanloppu on siis taas tulossa, tai ainakin pörssinotkahdus. Itse en tiedä, milloin alamäki alkaa, enkä oikein jaksa uskoa monen muunkaan tietävän. Ei auta muu, kuin jatkaa salkun päällä istumista, pitää myyntinappia kymmenen munalukon takana ja virvoittua tasaisesta osinkosateesta, joka tuo kesän kylmän talvenkin keskelle.



Eilisen 24.2.2017 lukuja:

Nordnet-salkku 44061,03 eur
- Superluoton saldo -12130,83 eur (27,53% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 2699,88 eur

Säästötili (Handelsbanken) 450 eur

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -75527,87 eur
- lyhentynyt 6972,13 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014 






sunnuntai 19. helmikuuta 2017

56 Salkun Suomi-yhtiöiden osingot 2017 - kolme yhtiötä siirtyy maksamaan osingon kahdesti vuodessa

Tässä nyt sitten tämän vuoden osinkoehdotukset salkun suomalaisilta yhtiöiltä. Ehdotukset ovat muistaakseni aina olleet omissa yhtiöissäni samat, kuin lopullinen osinkopäätös.

Yhtiö / Osinkoehdotus € / Omat osingot total / Omat osingot netto

Aspo 0,21+0,21 / 43,05+43,05 / 32,07+32,07*
Caverion ------
Elisa 1,50 / 150 / 111,75
Fiskars 0,71+0,35 / 71+35 / 52,90+26,07*
Fortum 1,10 / 55 / 40,97
Huhtamäki 0,73 / 91,25 / 67,98
Kone 1,55 / 77,50 / 55,50
Nokia 0,17 / 68 / 50,66
Nokian Renkaat 1,53 / 61,20 / 45,59
Orion B 1,35+0,20 / 120,90 / 90,07
Sanoma 0,20 / 15 / 11,17
Tieto 1,15+0,22 / 86,31 / 64,30
Wärtsilä 0,65+0,65 / 52+52 / 38,74+38,74*
YIT 0,22 / 12,10 / 9,01

Suomi-osingot yht. 1033,36 / 769,85

Ensimmäiset osingot näistä yhtiöistä maksetaan 9.3. (Kone). Siitä lähtee siis tämä osinkokevät käyntiin. Pitää muistaa, että salkun US-yhtiöiden osingot tulevatkin melko tasaisena virtana jo nyt 12 kuukautena vuodessa. Suomi-salkun osinkotuotto tämänhetkiseen markkina-arvoon brutto 3,7%.

Orion ja Tieto jakavat lisäosingon varsinaisen osingonmaksun yhteydessä. Suureksi ilokseni kolme yhtiötä* (Aspo, Fiskars, Wärtsilä) jakavat osingot tästä vuodesta alkaen kahdessa erässä keväällä ja syksyllä. Osinkojen jakamisesta useammin kuin kerran vuodessa kirjoitinkin äskettäin. Toivottavasti tästä tulee maan tapa, vieläpä niin, että mahdollisimman moni yhtiö maksaisi osingot neljästi vuodessa.

Caverion, joka on tullut salkkuun YIT:n spin-offina, pitää osingonmaksussa paussia. Saa nähdä, maltanko odottaa Caverionin järjestelemisiä, vai lähteekö myyntiin. Caverion tällä hetkellä 157% plussalla, YIT 30% miinuksella. Caverionin osuutta ei huomioitu, eli YIT:n omistuksen arvo laski Caverionin irtautuessa täysmittaisesti. Kummankin osuus salkussa on marginaalinen (0,8% ja 0,9%).

YIT ei tällä hetkellä todennäköisesti olisi ostokandidaattina salkkuun, sitä vastoin Lehto Group alkaa vaikuttaa mitä sopivimmalta. Itse asiassa Lehdosta minulla oli toimeksianto koko helmikuun alkupuolen (hinnalla 9,93), mutta ei tärpännyt.

Salkussa tällä hetkellä kaksi "mahoa lehmää", Caverionin lisäksi HCP:stä irronnut Quality Care Properties. En ole seurannut QCP:tä millään tavalla muuten, kuin tarkistamalla tuon pidättymisen osingonmaksusta. REIT:ien on toisaalta maksettava osinkoa voitostaan melko reippaasti, joten jossain vaiheessa alkaa QCP myös "lypsämään". QCP:n osuus salkusta 0,5%.


Osinkojen maksamisesta kerran tai useassa erässä ollaan montaa mieltä. Seligsonin Phoebus -rahaston salkunhoitaja Anders Oldenburgin mielestä osingonmaksufrekvenssi on yksi ja sama, kunhan esim. useammasta maksuerästä ei tule lisäkustannuksia yhtiölle. Mielestäni asiaa, mutta hienoisesti olen eri mieltä kvartaaliosinkojen mielekkyydestä. Piensijoittajalle, joka olen ja joksi varmasti myös jään, tasainen osinkovirta jää ehdottomasti plussien ja miinusten ynnäämisen jälkeen parhaimmaksi vaihtoehdoksi.

Ilmiönä tämä olisi sama vuokratuoton ja tietenkin palkanmaksun kanssa: kuka haluaisi palkan tai vuokratulon kerran vuodessa? Tätähän voisi puolustella yhtä lailla sillä, että kyllä ihminen osaa jakaa kulutuksensa muutenkin kuukausittain, vaikka saisi koko vuoden tulot kerralla esimerkiksi maaliskuussa.

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

55 Millainen sijoittaja olen juuri nyt - ja millainen oli tarkoitus olla

Olenpahan tässä miettinyt yhtä ja toista. Muun muassa sitä, millainen sijoittaja olisin mielelläni juuri nyt. Siis ei mitään utopia-unelmia, vaan jalat-maassa-sellaisia.


No tietenkin tällainen:

Minulla olisi velaton osakesalkku, markkina-arvo lähenisi hyvää vauhtia ensimmäistä sataatuhatta. Käteisenä kuumottaisi 10.000 euroa odottamassa sitä kuuluisaa dippiä, jota ainakin Sharevillen väki odottaa kuin Messiasta saapuvaksi. Superluotto-ominaisuuskin olisi odottamassa 0.99% korolla.

Osinkoja tulisi jo hyvää vauhtia joka kuukausi Suomesta ja Amerikasta, ja Ruotsinkin valloitus olisi alkamassa. Ostaisin muutaman tonnin erissä osakkeita, kun ne yhtiöstä riippumattomista syistä laskisivat houkuttelevalle tasolle. Kaikki ostot tekisin tietenkin 12 kuukauden pohjahinnalla. Kaikissa salkun yhtiöissä tulisi jymy-yllätyksenä se osingonkorotus tänäkin keväänä (ja tietenkin analyytikot rannalle jättävä tulosparannus).

Indeksirahastoja olisi kertynyt vuosien aikana jo rapiat 50.000 euron edestä, enkä olisi kertaakaan edes ajatellut lunastavani näitäkään. Kuukausittain näihin ja arvo-osuustilille menisi tasaisesti se tuhat euroa (vähintään).

Sijoitusasunto tuottaisi 8%, ja kulujen jälkeen tilille jäisi vielä kassavirtaa 150 euroa joka kuukausi. Vuokralainen viipyisi vähintään seuraavat neljä vuotta.

Kaikissa mahdollisissa oikeissa ja virtuaalisissa sukanvarsissa olisi satalappusia tallessa pahan päivän varalle.


Entä mikä tilanne on tällä hetkellä oikeasti?

Salkun arvo huitelee 40.000 euron paremmalla puolella. Superluotto on käytössä, ja korko on edelleen se ilahduttavan alhainen 0.99. Kunnon notkahdus tosin nostaisi koron päivässä tai parissa kahteen ja puoleen prosenttiin, kun 40% vakuusarvosta on kohta käytetty. Odotan sitä dippiä, ja ehkä osin pelkäänkin. Pää silti kylmänä, valmiina korjausliikkeisiin, jos tarve.

Osinkoja tulee hyvää vauhtia joka kuukausi Suomesta ja Amerikasta. Paria Ruotsin osaketta olen seuraillut ilman suurta intoa "Ruotsin valloitukseen" näillä hinnoilla. Osakkeita olen ostellut harvakseltaan niin, ettei hankintakustannukset ylitä yhtä prosenttia. Valtaosa sijoituksista on plussalla, ja hyvinkin plussalla. Tämän kevään Suomi-osingot ovat joko nousseet, pysyneet tai yhden tapauksessa laskeneet. Tulokset ovat markkinoilla olleet joko pettymyksiä tai myönteisiä yllätyksiä.

Indeksirahastoon solahtaa rahaa joka kuukausi sama summa. Niitä on vuosien varrella lunastettu yhtä jos toista menoa varten. Kuukausittain säästöön sijoituksia varten tulee 200-1000 euroa.

Sijoitusasunto ei tuota 8%, mutta kuitenkin kohtalaisesti. Laina lyhenee tasaisen varmasti, kassavirran kanssa on siinä ja siinä, että euro pari jäisi kulujen jälkeen. Vuokralainen viipyy ainakin vuoden.

Ja niitä muita säästöjä on ehkä se 1000 euroa, valtaosin S-osuuskauppojen jäsenyyksinä.


No mitäpä pitäisi ajatella?

Tuo aiempi jossittelu-tilanne olisi tietty ihan kiva. Mutta enpä osaa tuota todellisuuttakaan valitella. Velka pitää virkeänä, ja tietämys taloudesta kasvaa, kun omat rahat ovat pelissä.

Onneksi aloitin tämän harrastuksen silloin eräänä syksyisenä vuoden 2009 päivänä.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

54 Täysin turha osinkokiima

Tämä vuosi on sijoitusurallani historiallinen: ensimmäisen kerran osinkovirtaa tulee joka kuukausi. Viime vuonna tammikuussa ei vielä maksettu mitään, mutta nykyisistä omistuksistani STAG Industrial on maksanut ostohetkestä lähtien kuukausittaisia osinkojaan. Joulukuussa salkkuun tuli W.P. Carey, jonka ensimmäiset kvartaaliosingot maksetaan vuosittain tammikuussa. Itse ostin WPC:t osingon irtoamisen jälkeen, eli vuoden ensimmäiset osingot jäävät täysin suunnitellusti vielä väliin.

Nordnet-salkussa yli kolmasosa on jo yhdysvaltalaisia, niistä merkittävä osa REIT-osakkeita. Tämä ja ainoastaan tämä mahdollistaa kuukausittaisen kassavirran kotiin päin.

Suomessa alkaa tulosjulkistusten ja yhtiökokousten myötä mielenkiinto olla taas osinkoehdotuksissa ja -päätöksissä. Lehdet (eivätkä vain talouslehdet) repivät näistä jälleen otsikot, joissa huomio kiinnittyy valtaviin rahamääriin, joita rikkaat (ilmeisesti ansiotta tai vähintäänkin räkäistä ahneuttaan) saavat tililleen. Totta kai itsekin olen sitä mieltä, että kriisitilanteessa olevan yhtiön ei ole viisasta osinkoa liialti maksaa, varsinkin jos samaan aikaan väkeä laitetaan yhtiöstä pihalle. Tunnelma vain taitaa olla se, että paha omistaja vie tuhkatkin pesästä, ja nimenomaan työntekijöiden kustannuksella. Osakeyhtiölaki on toisaalta julma: yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajille. Tähän pohjautuu voitonjako, jonka tavallinen muoto osingot ovat.

Tässä menin nyt hieman aiheesta sivuun, mutta yhä enemmän ihmettelen, miksi osinkoja ei jaeta Suomessa tasaisemmin pitkin vuotta? Näin toimitaan USA:ssa, enkä edelleenkään hahmota, miksei sama systeemi toimisi Suomessa. Onko englannin kielessä edes koko "osinkokevät"-sanaa?

Sen tiedän, että jotkut yhtiöt, joilla tulos painottuu loppuvuoteen, joutuvat ottamaan lainaa maksaakseen osingot keväällä. Tällaisista yhtiöistä esim. Aspo on ilmoittanut siirtyvänsä kahteen vuosittaiseen osingonmaksuun. Muutenkin vaikuttaisi, että kvartaaliosinko sopisi valtaosalle Suomi-yhtiöistä. Kun kerralla maksetaan vain neljäsosa suunnitellusta vuosiosingosta, ei sen maksaminen olisi niin suuri kertarasite. Osingon irtoamisen aiheuttama "dippi" ei tuntuisi niin voimakkaana. Vai halutaanko meillä pohjimmiltaan nykyisenlaista systeemiä?

Kvartaaliosingot olisivat hyödyllisiä myös kansan valistamisessa: suuremman yleisön tietoisuudessa ei vieläkään näytä olevan se, että on olemassa mahdollisuus saada pitkin vuotta passiivista tuloa osakkeita ostamalla ja säästämällä. Aivan kuten asuntosijoittajilla vuokra tulee kerran kuussa. Omien kokemusten pohjalta monella on tämä tieto aivan pimennossa: pörssi on heille eräänlainen kasino, jossa käydään veikkaamassa voittolappua, ja heti kun nousu tulee, äkkiä rahat pois ja pörssistä pois. Jopa osingot ovat tällaisille tuntemattomia tai vähintään sivuseikka.

Tässä paistaa läpi oma sijoitussuunnitelmani, jota yritä toteuttaa niillä lahjoilla ja muilla reunaehdoilla, mitä minulle on siunaantunut: Osta. Älä myy. Nauti osingoista. (Osittain pilke silmäkulmassa typistin sijoitussuunnitelmani kolmeen lyheen lauseeseen.)

No, osinkokevät on edessä, ja miltä tuntuu? Kivaltahan se toki tuntuu. Toivottavasti omat yhtiöt maksavat osinkoa maltillisen anteliaasti, ja korottavat osinko hieman joka vuosi. Omaa osinkokiimaa voisi olla vaikka seuraava listaus, tämän vuoden osinkoehdotuksia odotellessa:


Suomi-osakkeiden osinkoprosentit ostohintaan nähden (Yield on Cost)
Osakkeet hankittu 2009-2016
Vuosi 2016

Aspo 7,5%
Caverion 10,2%
Elisa 9,0%
Fiskars 6,6%
Fortum 6,8%
Huhtamäki 7,9%
KONE 9,4%
Nokia 5,2%
Nokian renkaat 5,9%
Orion B 10,1%
Sanoma 0,9%
Tieto 8,5%
Wärtsilä 8,8%
YIT 2,3%

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

53 Tavoitteet vuodelle 2017

Mitäpä tuo vuosi 2017 tullessaan sijoitusrintamalla? Melko laajasti ollaan jo sitä mieltä, että pörssien nousu taittuu. Koronnostot on perinteisestikin kursseille myrkkyä, ja yksi varteenotettava tekijä on korkojen noustessa se, että pörssistä poistuu rahaa, jotka ovat tulleet sinne nollakorkojen ajamana: laatuyhtiöt ovat tarjonneet osinkotuloineen hyvän korvikkeen. Nyt laatuyhtiöidenkin on löydettävä kasvua, eikä pelkästään vakavaraisuutta.

Omassa sijoituspolitiikassa mikään ei toivottavasti muutu. Jos sijoitushorisontti on jossain kymmenien vuosien päässä, en uskalla - eikä minun taidoilla kannata - esimerkiksi realisoida salkkua odotettua romahdusta ennen. Jos salkun arvo kaksinkertaistuisi lyhyessä ajassa, jopa minä saattaisin harkita osakkeiden muuttamista euroiksi.

Vuoden 2017 tavoitteet ovat viime vuotista maltillisempia. Josko toteutuisivat?

- Nordnet-salkku vuoden alussa 41259 e -> vuoden lopussa 45000 e
- Superluotto vuoden alussa 11833 e -> vuoden lopussa 10% salkun arvosta
- Superluoton lyhennykset kuukausittain tammikuusta alkaen
- 2-4 ostoa mahdollisuuksien mukaan, ei myyntejä
- Osingot 1600 e brutto

- Seligson-rahastot vuoden alussa 2154 e -> vuoden lopussa 5000 e
- kuukausittain 200 e rahastoihin, mahdollisesti jossain vaiheessa 50-100 e / kk Phoebus-rahastoon

- Listaamattoman yhtiön osingot 1500 brutto

- Sijoitusasunnon vuokratuotto vastikkeiden jälkeen vuonna 2016 4700 e -> vuonna 2017 4700 e
- Sijoitusasuntolaina lyhenee 2800 e

- Osuuskaupan jäsenyyksiä nyt 600 e -> vuoden lopussa 800 e
- Osuuspääoman korkoja vuonna 2016 58 e brutto -> vuonna 2017 brutto 78 e 

- Käteissäästöjä sijoitustilillä nyt 400 e -> vuoden lopussa 2000 e
- Norwegian -tili harkintaan

- Nordnet-salkku + Seligson-rahastot + osuuspääomat + käteissäästöt miinus Superluotto vuoden alussa 32579 e - > vuoden lopussa 48300 e

Että tavoitteeseen päästään, on luotettava salkun ja rahastojen maltilliseen arvonnousuun, osinkoihin sekä kuukausittaiseen palkkatuloista säästämiseen. Omassa taloudessa on luvassa pientä parannusta verrattuna viime vuoteen (hieman enemmän työtuloja).

Näillä liikkeelle.