sunnuntai 15. tammikuuta 2017

54 Täysin turha osinkokiima

Tämä vuosi on sijoitusurallani historiallinen: ensimmäisen kerran osinkovirtaa tulee joka kuukausi. Viime vuonna tammikuussa ei vielä maksettu mitään, mutta nykyisistä omistuksistani STAG Industrial on maksanut ostohetkestä lähtien kuukausittaisia osinkojaan. Joulukuussa salkkuun tuli W.P. Carey, jonka ensimmäiset kvartaaliosingot maksetaan vuosittain tammikuussa. Itse ostin WPC:t osingon irtoamisen jälkeen, eli vuoden ensimmäiset osingot jäävät täysin suunnitellusti vielä väliin.

Nordnet-salkussa yli kolmasosa on jo yhdysvaltalaisia, niistä merkittävä osa REIT-osakkeita. Tämä ja ainoastaan tämä mahdollistaa kuukausittaisen kassavirran kotiin päin.

Suomessa alkaa tulosjulkistusten ja yhtiökokousten myötä mielenkiinto olla taas osinkoehdotuksissa ja -päätöksissä. Lehdet (eivätkä vain talouslehdet) repivät näistä jälleen otsikot, joissa huomio kiinnittyy valtaviin rahamääriin, joita rikkaat (ilmeisesti ansiotta tai vähintäänkin räkäistä ahneuttaan) saavat tililleen. Totta kai itsekin olen sitä mieltä, että kriisitilanteessa olevan yhtiön ei ole viisasta osinkoa liialti maksaa, varsinkin jos samaan aikaan väkeä laitetaan yhtiöstä pihalle. Tunnelma vain taitaa olla se, että paha omistaja vie tuhkatkin pesästä, ja nimenomaan työntekijöiden kustannuksella. Osakeyhtiölaki on toisaalta julma: yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajille. Tähän pohjautuu voitonjako, jonka tavallinen muoto osingot ovat.

Tässä menin nyt hieman aiheesta sivuun, mutta yhä enemmän ihmettelen, miksi osinkoja ei jaeta Suomessa tasaisemmin pitkin vuotta? Näin toimitaan USA:ssa, enkä edelleenkään hahmota, miksei sama systeemi toimisi Suomessa. Onko englannin kielessä edes koko "osinkokevät"-sanaa?

Sen tiedän, että jotkut yhtiöt, joilla tulos painottuu loppuvuoteen, joutuvat ottamaan lainaa maksaakseen osingot keväällä. Tällaisista yhtiöistä esim. Aspo on ilmoittanut siirtyvänsä kahteen vuosittaiseen osingonmaksuun. Muutenkin vaikuttaisi, että kvartaaliosinko sopisi valtaosalle Suomi-yhtiöistä. Kun kerralla maksetaan vain neljäsosa suunnitellusta vuosiosingosta, ei sen maksaminen olisi niin suuri kertarasite. Osingon irtoamisen aiheuttama "dippi" ei tuntuisi niin voimakkaana. Vai halutaanko meillä pohjimmiltaan nykyisenlaista systeemiä?

Kvartaaliosingot olisivat hyödyllisiä myös kansan valistamisessa: suuremman yleisön tietoisuudessa ei vieläkään näytä olevan se, että on olemassa mahdollisuus saada pitkin vuotta passiivista tuloa osakkeita ostamalla ja säästämällä. Aivan kuten asuntosijoittajilla vuokra tulee kerran kuussa. Omien kokemusten pohjalta monella on tämä tieto aivan pimennossa: pörssi on heille eräänlainen kasino, jossa käydään veikkaamassa voittolappua, ja heti kun nousu tulee, äkkiä rahat pois ja pörssistä pois. Jopa osingot ovat tällaisille tuntemattomia tai vähintään sivuseikka.

Tässä paistaa läpi oma sijoitussuunnitelmani, jota yritä toteuttaa niillä lahjoilla ja muilla reunaehdoilla, mitä minulle on siunaantunut: Osta. Älä myy. Nauti osingoista. (Osittain pilke silmäkulmassa typistin sijoitussuunnitelmani kolmeen lyheen lauseeseen.)

No, osinkokevät on edessä, ja miltä tuntuu? Kivaltahan se toki tuntuu. Toivottavasti omat yhtiöt maksavat osinkoa maltillisen anteliaasti, ja korottavat osinko hieman joka vuosi. Omaa osinkokiimaa voisi olla vaikka seuraava listaus, tämän vuoden osinkoehdotuksia odotellessa:


Suomi-osakkeiden osinkoprosentit ostohintaan nähden (Yield on Cost)
Osakkeet hankittu 2009-2016
Vuosi 2016

Aspo 7,5%
Caverion 10,2%
Elisa 9,0%
Fiskars 6,6%
Fortum 6,8%
Huhtamäki 7,9%
KONE 9,4%
Nokia 5,2%
Nokian renkaat 5,9%
Orion B 10,1%
Sanoma 0,9%
Tieto 8,5%
Wärtsilä 8,8%
YIT 2,3%

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

53 Tavoitteet vuodelle 2017

Mitäpä tuo vuosi 2017 tullessaan sijoitusrintamalla? Melko laajasti ollaan jo sitä mieltä, että pörssien nousu taittuu. Koronnostot on perinteisestikin kursseille myrkkyä, ja yksi varteenotettava tekijä on korkojen noustessa se, että pörssistä poistuu rahaa, jotka ovat tulleet sinne nollakorkojen ajamana: laatuyhtiöt ovat tarjonneet osinkotuloineen hyvän korvikkeen. Nyt laatuyhtiöidenkin on löydettävä kasvua, eikä pelkästään vakavaraisuutta.

Omassa sijoituspolitiikassa mikään ei toivottavasti muutu. Jos sijoitushorisontti on jossain kymmenien vuosien päässä, en uskalla - eikä minun taidoilla kannata - esimerkiksi realisoida salkkua odotettua romahdusta ennen. Jos salkun arvo kaksinkertaistuisi lyhyessä ajassa, jopa minä saattaisin harkita osakkeiden muuttamista euroiksi.

Vuoden 2017 tavoitteet ovat viime vuotista maltillisempia. Josko toteutuisivat?

- Nordnet-salkku vuoden alussa 41259 e -> vuoden lopussa 45000 e
- Superluotto vuoden alussa 11833 e -> vuoden lopussa 10% salkun arvosta
- Superluoton lyhennykset kuukausittain tammikuusta alkaen
- 2-4 ostoa mahdollisuuksien mukaan, ei myyntejä
- Osingot 1600 e brutto

- Seligson-rahastot vuoden alussa 2154 e -> vuoden lopussa 5000 e
- kuukausittain 200 e rahastoihin, mahdollisesti jossain vaiheessa 50-100 e / kk Phoebus-rahastoon

- Listaamattoman yhtiön osingot 1500 brutto

- Sijoitusasunnon vuokratuotto vastikkeiden jälkeen vuonna 2016 4700 e -> vuonna 2017 4700 e
- Sijoitusasuntolaina lyhenee 2800 e

- Osuuskaupan jäsenyyksiä nyt 600 e -> vuoden lopussa 800 e
- Osuuspääoman korkoja vuonna 2016 58 e brutto -> vuonna 2017 brutto 78 e 

- Käteissäästöjä sijoitustilillä nyt 400 e -> vuoden lopussa 2000 e
- Norwegian -tili harkintaan

- Nordnet-salkku + Seligson-rahastot + osuuspääomat + käteissäästöt miinus Superluotto vuoden alussa 32579 e - > vuoden lopussa 48300 e

Että tavoitteeseen päästään, on luotettava salkun ja rahastojen maltilliseen arvonnousuun, osinkoihin sekä kuukausittaiseen palkkatuloista säästämiseen. Omassa taloudessa on luvassa pientä parannusta verrattuna viime vuoteen (hieman enemmän työtuloja).

Näillä liikkeelle.