lauantai 25. helmikuuta 2017

57 Miten olen pärjännyt indeksille?

Olen tainnut aiemminkin mainita, etten erityisesti seuraa sijoituksieni tuottoja suhteessa indekseihin. Osin laiskuuttani, ja pääasiassa siksi, että olen tehnyt valinnan rationaalisen (indeksisäästäminen) ja mielenkiintoisen (osakepoiminta) harrastuksen välillä, jälkimmäisen valiten. Tämä ei tietenkään ole joko tai -tilanne, vaan osa säästöistä on jatkuvasti indeksirahastoissa. Nordnet-salkku on tällä hetkellä niin hajautettu, että sen pitäisi seurata jo osaltaan Helsingin indeksejä ja osaltaan esim. DJIA-indeksiä. Suomalaiset osakkeet ja pikku hitunen Suomi Superrahastoa ovat tällä hetkellä 63,6% ja USA-osakkeet 36,4% Nordnetin salkusta.

Kauppalehden keskustelupalstalla oli listattu eri sijoitusblogien pitäjien tuottoja Sharevillen perusteella. Warren Fyffet -sijoituspäiväkirjassa kirjoitettiin tästä, ja siellä on mielenkiintoinen keskustelu myös. Oma hyvä sijoitukseni rehellisesti sanottuna yllätti, tässä Nordnet -salkun tuotto eilisen perusteella:

Vuoden 2017 alusta +4,93% vs. indeksi -0,18%
1 vuosi +29,78 vs. indeksi 14,42%
3 vuotta +54,61% vs. indeksi 18,95%
5 vuotta +109% vs. indeksi 46,55%

Ennenkuin heitän tuon vertailun romukoppaan, voisin tietenkin jakaa sijoitusneuvoja :) Mutta neuvoja ei oikein irtoa. Minulla ei ole nimittäin mitään erityistaitoja sijoittamisen suhteen, edukseni voin sanoa lähinnä, että olen melko hyvin noudattanut sijoitussuunnitelmaani, jossa ostan, pidän ja vältän myymistä, saatikka salkun tyhjentämistä viimeiseen asti. Ja ostan osakkeita, joissa on odotettavissa nousevaa osinkovirtaa.

Kuten Warren Fyffet -keskusteluketjussakin käy ilmi, on vertailuindeksi OMX Helsinki PI, eli hintaindeksi, jossa ei ulosmaksettuja osinkoja ole huomioitu. Parempi vertailuindeksi on OMX Helsinki GI, tuottoindeksi, joka sisältää myös osingot. Yksi, melko helppo vaihtoehto on seurata esimerkiksi Seligsonin OMX Helsinki ETF:ää, jonka tuotto kulujen jälkeen on:

1 vuosi +26,76%
3 vuotta +41,95%
5 vuotta +101,73%

Kuluton Suomi Superrahasto olisi tietenkin vielä parempi. Ameriikan ihmeitä voi verrata joko indekseihin tai sitten esim. Seligsonin P-Amerikka-rahastoon, jonka tuotot kulujen jälkeen:

1 vuosi +32,92%
3 vuotta +69,98%
5 vuotta +110,53%

Jos teen vertailun käyttämällä kolmen vuoden tuottoa 60% Suomi- ja 40% P-Amerikka -suhteessa, saan tuotoksi +53,62 (indeksi) vs. +54,61% (oma salkku).Voilá!

Tämän, lähinnä suuntaa antavan vertailun jälkeen voinen todeta, että salkkuni on tuottanut (ehkä) saman verran, hieman enemmän tai hieman vähemmän kuin laatimani indeksi. Tietenkin kaikkien sääntöjen mukaan pitäisi laatia puhdas GI-indeksi, mutta realistina lasken myös omaan indeksiini kulut mukaan. 

Tuo rahasto / ETF -valinta on myös maanläheisesti se, mihin päätyisin, jos nykyharrastus ei enää kiinnostaisi, mutta haluaisin silti jatkaa säästämistä. Omassa ja puolison pienessä Seligson-salkussa onkin Suomi -indeksirahastoa kolmen muun rahaston lisäksi.

Vaikka numeroista tykkään, ei mielenkiinto edelleenkään oikein riitä järjestelmälliseen tilastointiin. Voisin palata asiaan esim. parin vuoden päästä.


Nousumarkkina on kestänyt ja kestänyt. Jokainen alkaa olla jo taitava sijoittaja. Lehdissä taitaa olla jo sijoitusvinkkejä jokapojalle ja -tytölle ja puhutaan jopa velaksi sijoittamisesta. Maailmanloppu on siis taas tulossa, tai ainakin pörssinotkahdus. Itse en tiedä, milloin alamäki alkaa, enkä oikein jaksa uskoa monen muunkaan tietävän. Ei auta muu, kuin jatkaa salkun päällä istumista, pitää myyntinappia kymmenen munalukon takana ja virvoittua tasaisesta osinkosateesta, joka tuo kesän kylmän talvenkin keskelle.



Eilisen 24.2.2017 lukuja:

Nordnet-salkku 44061,03 eur
- Superluoton saldo -12130,83 eur (27,53% salkun arvosta)

Seligson-rahastot 2699,88 eur

Säästötili (Handelsbanken) 450 eur

Osuuskaupan osuus 600 eur

Sijoitusasuntolaina -75527,87 eur
- lyhentynyt 6972,13 eur, lyhennykset alkaneet 8/2014 






sunnuntai 19. helmikuuta 2017

56 Salkun Suomi-yhtiöiden osingot 2017 - kolme yhtiötä siirtyy maksamaan osingon kahdesti vuodessa

Tässä nyt sitten tämän vuoden osinkoehdotukset salkun suomalaisilta yhtiöiltä. Ehdotukset ovat muistaakseni aina olleet omissa yhtiöissäni samat, kuin lopullinen osinkopäätös.

Yhtiö / Osinkoehdotus € / Omat osingot total / Omat osingot netto

Aspo 0,21+0,21 / 43,05+43,05 / 32,07+32,07*
Caverion ------
Elisa 1,50 / 150 / 111,75
Fiskars 0,71+0,35 / 71+35 / 52,90+26,07*
Fortum 1,10 / 55 / 40,97
Huhtamäki 0,73 / 91,25 / 67,98
Kone 1,55 / 77,50 / 55,50
Nokia 0,17 / 68 / 50,66
Nokian Renkaat 1,53 / 61,20 / 45,59
Orion B 1,35+0,20 / 120,90 / 90,07
Sanoma 0,20 / 15 / 11,17
Tieto 1,15+0,22 / 86,31 / 64,30
Wärtsilä 0,65+0,65 / 52+52 / 38,74+38,74*
YIT 0,22 / 12,10 / 9,01

Suomi-osingot yht. 1033,36 / 769,85

Ensimmäiset osingot näistä yhtiöistä maksetaan 9.3. (Kone). Siitä lähtee siis tämä osinkokevät käyntiin. Pitää muistaa, että salkun US-yhtiöiden osingot tulevatkin melko tasaisena virtana jo nyt 12 kuukautena vuodessa. Suomi-salkun osinkotuotto tämänhetkiseen markkina-arvoon brutto 3,7%.

Orion ja Tieto jakavat lisäosingon varsinaisen osingonmaksun yhteydessä. Suureksi ilokseni kolme yhtiötä* (Aspo, Fiskars, Wärtsilä) jakavat osingot tästä vuodesta alkaen kahdessa erässä keväällä ja syksyllä. Osinkojen jakamisesta useammin kuin kerran vuodessa kirjoitinkin äskettäin. Toivottavasti tästä tulee maan tapa, vieläpä niin, että mahdollisimman moni yhtiö maksaisi osingot neljästi vuodessa.

Caverion, joka on tullut salkkuun YIT:n spin-offina, pitää osingonmaksussa paussia. Saa nähdä, maltanko odottaa Caverionin järjestelemisiä, vai lähteekö myyntiin. Caverion tällä hetkellä 157% plussalla, YIT 30% miinuksella. Caverionin osuutta ei huomioitu, eli YIT:n omistuksen arvo laski Caverionin irtautuessa täysmittaisesti. Kummankin osuus salkussa on marginaalinen (0,8% ja 0,9%).

YIT ei tällä hetkellä todennäköisesti olisi ostokandidaattina salkkuun, sitä vastoin Lehto Group alkaa vaikuttaa mitä sopivimmalta. Itse asiassa Lehdosta minulla oli toimeksianto koko helmikuun alkupuolen (hinnalla 9,93), mutta ei tärpännyt.

Salkussa tällä hetkellä kaksi "mahoa lehmää", Caverionin lisäksi HCP:stä irronnut Quality Care Properties. En ole seurannut QCP:tä millään tavalla muuten, kuin tarkistamalla tuon pidättymisen osingonmaksusta. REIT:ien on toisaalta maksettava osinkoa voitostaan melko reippaasti, joten jossain vaiheessa alkaa QCP myös "lypsämään". QCP:n osuus salkusta 0,5%.


Osinkojen maksamisesta kerran tai useassa erässä ollaan montaa mieltä. Seligsonin Phoebus -rahaston salkunhoitaja Anders Oldenburgin mielestä osingonmaksufrekvenssi on yksi ja sama, kunhan esim. useammasta maksuerästä ei tule lisäkustannuksia yhtiölle. Mielestäni asiaa, mutta hienoisesti olen eri mieltä kvartaaliosinkojen mielekkyydestä. Piensijoittajalle, joka olen ja joksi varmasti myös jään, tasainen osinkovirta jää ehdottomasti plussien ja miinusten ynnäämisen jälkeen parhaimmaksi vaihtoehdoksi.

Ilmiönä tämä olisi sama vuokratuoton ja tietenkin palkanmaksun kanssa: kuka haluaisi palkan tai vuokratulon kerran vuodessa? Tätähän voisi puolustella yhtä lailla sillä, että kyllä ihminen osaa jakaa kulutuksensa muutenkin kuukausittain, vaikka saisi koko vuoden tulot kerralla esimerkiksi maaliskuussa.

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

55 Millainen sijoittaja olen juuri nyt - ja millainen oli tarkoitus olla

Olenpahan tässä miettinyt yhtä ja toista. Muun muassa sitä, millainen sijoittaja olisin mielelläni juuri nyt. Siis ei mitään utopia-unelmia, vaan jalat-maassa-sellaisia.


No tietenkin tällainen:

Minulla olisi velaton osakesalkku, markkina-arvo lähenisi hyvää vauhtia ensimmäistä sataatuhatta. Käteisenä kuumottaisi 10.000 euroa odottamassa sitä kuuluisaa dippiä, jota ainakin Sharevillen väki odottaa kuin Messiasta saapuvaksi. Superluotto-ominaisuuskin olisi odottamassa 0.99% korolla.

Osinkoja tulisi jo hyvää vauhtia joka kuukausi Suomesta ja Amerikasta, ja Ruotsinkin valloitus olisi alkamassa. Ostaisin muutaman tonnin erissä osakkeita, kun ne yhtiöstä riippumattomista syistä laskisivat houkuttelevalle tasolle. Kaikki ostot tekisin tietenkin 12 kuukauden pohjahinnalla. Kaikissa salkun yhtiöissä tulisi jymy-yllätyksenä se osingonkorotus tänäkin keväänä (ja tietenkin analyytikot rannalle jättävä tulosparannus).

Indeksirahastoja olisi kertynyt vuosien aikana jo rapiat 50.000 euron edestä, enkä olisi kertaakaan edes ajatellut lunastavani näitäkään. Kuukausittain näihin ja arvo-osuustilille menisi tasaisesti se tuhat euroa (vähintään).

Sijoitusasunto tuottaisi 8%, ja kulujen jälkeen tilille jäisi vielä kassavirtaa 150 euroa joka kuukausi. Vuokralainen viipyisi vähintään seuraavat neljä vuotta.

Kaikissa mahdollisissa oikeissa ja virtuaalisissa sukanvarsissa olisi satalappusia tallessa pahan päivän varalle.


Entä mikä tilanne on tällä hetkellä oikeasti?

Salkun arvo huitelee 40.000 euron paremmalla puolella. Superluotto on käytössä, ja korko on edelleen se ilahduttavan alhainen 0.99. Kunnon notkahdus tosin nostaisi koron päivässä tai parissa kahteen ja puoleen prosenttiin, kun 40% vakuusarvosta on kohta käytetty. Odotan sitä dippiä, ja ehkä osin pelkäänkin. Pää silti kylmänä, valmiina korjausliikkeisiin, jos tarve.

Osinkoja tulee hyvää vauhtia joka kuukausi Suomesta ja Amerikasta. Paria Ruotsin osaketta olen seuraillut ilman suurta intoa "Ruotsin valloitukseen" näillä hinnoilla. Osakkeita olen ostellut harvakseltaan niin, ettei hankintakustannukset ylitä yhtä prosenttia. Valtaosa sijoituksista on plussalla, ja hyvinkin plussalla. Tämän kevään Suomi-osingot ovat joko nousseet, pysyneet tai yhden tapauksessa laskeneet. Tulokset ovat markkinoilla olleet joko pettymyksiä tai myönteisiä yllätyksiä.

Indeksirahastoon solahtaa rahaa joka kuukausi sama summa. Niitä on vuosien varrella lunastettu yhtä jos toista menoa varten. Kuukausittain säästöön sijoituksia varten tulee 200-1000 euroa.

Sijoitusasunto ei tuota 8%, mutta kuitenkin kohtalaisesti. Laina lyhenee tasaisen varmasti, kassavirran kanssa on siinä ja siinä, että euro pari jäisi kulujen jälkeen. Vuokralainen viipyy ainakin vuoden.

Ja niitä muita säästöjä on ehkä se 1000 euroa, valtaosin S-osuuskauppojen jäsenyyksinä.


No mitäpä pitäisi ajatella?

Tuo aiempi jossittelu-tilanne olisi tietty ihan kiva. Mutta enpä osaa tuota todellisuuttakaan valitella. Velka pitää virkeänä, ja tietämys taloudesta kasvaa, kun omat rahat ovat pelissä.

Onneksi aloitin tämän harrastuksen silloin eräänä syksyisenä vuoden 2009 päivänä.