keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

60 Osallistun Fondian antiin

Maantai-iltana merkkasin 200 osaketta Fondian listautumisannissa, maksoin ne, ja nyt jään odottelemaan, että osakkeet tulevat Nordnetin arvo-osuustilille (arviolta 10.4., kaupankäynti alkaa 11.4.). Fondian yllä on jo sellainen hype, että varmuudella voi jo sanoa, etten kaikkia osakkeita tule saamaan. Hinta 7,65 / osake, eli 1530 euron sijoituksesta on kyse. Merkintä on maksettu velkarahalla.

Miksipä näin? Kyseessä on ihmiskoe - luit oikein - ihmiskoe, jonka kohteena olen itse. Ja tässä suunnitelma:
- Seuraan ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä tarkkaan, millaiseksi markkinahinta pörssissä muotoutuu. Oletettavaa on, että useat, jotka eivät saa haluamaansa määrää osakkeita annissa, ostavat mahdollisimman nopeasti lisää pörssistä. Jo tässä on nousupainetta.
- Asetan itselleni hinnan, jolla laitan osakkeet myyntiin. Toivon, että osake nousee useita kymmeniä prosentteja.
- Myyn osakkeet, maksan velan pois, ja voitot jäävät Nordnetin tilille velkaa lyhentämään.
- Jos vastaanotto pörssissä onkin vaisu, laitan osakkeet nollasummapelillä myyntiin.

Kyseessä taitaa olla aika perinteinen peliliike. Sijoitusoppaissa on yleensä pidetty pörssitulokkaan antiin osallistumista kannattavana. Toivottava voitto jää minulla pikkusummiksi, mutta se ihmiskoe.

Tarkoitus on tosiaan tarkkailla, miten toimin noissa eri vaiheissa, pettääkö jossain vaiheessa holtti, iskeekö ahneus tai pelko? Osaanko laittaa osakkeet oikeaan aikaan myyntiin, vai jäänkö sittenkin jospa vielä -tyyliin odottelemaan seuraavaa päivää, viikkoa...?

Kieltämättä aika hölmö syy osallistua antiin. Nimittäin, hieman tutustuttuani tähän lakipalveluyritykseen vaikuttaa, että se sopisi salkkuuni pitkäaikaiseksi sijoitukseksi. Osinkopolitiikka on jo selkeästi ilmaistu ja sitä rataa. Olisi siis fiksumpi osallistua antiin, ja mahdollisesti ostaa pörssikaupan alettua lisää, ja jättää yhtiö holdattavaksi.

Syy tässä vaiheessa on raha, Nordnetin Superluottoa olisi vielä yli 11000 käytettävissä. Nyt se on ylittänyt rajan, jossa vakuusarvosta on käytössä vähän yli 40%, ja korko nousi tasolle 2,49%. Kevään aikana olisi tarkoitus saada korko takaisin 0,99% pintaan ja pitäytyä lisäostoksista.

Nyt kuitenkin jäitä hattuun ja odottamaan ensin annin lähes varmaa keskeyttämistä ylihuomenna, listautumisannin lopullista tulosta 31.3. ja sitten Fondian ilmestymistä pörssikaupun puolelle.

Tähän asti olen kiertänyt listautumiset kaukaa, ja vielä vähemmän olen ostanut osakkeita pikavoitto mielessä. Mutta kaikkea on kokeiltava, paitsi kansantanh... Ja sitten palata takaisin normaaliin päiväjärjestykseen eli holdaamiseen. 

Ja miten lopulta käy - siitä raportoin täällä blogissa.

Useammat bloggarit ja kolumnistit ovat tietty kirjoittaneet Fondiasta, tässä pari linkkiä, jos et ole vielä sattunut lukemaan (molemmat kirjoittajat osallistuvat antiin):

Karon pörssi (Taloustaito, Karo Hämäläinen)

Aki Pyysingin kolumni (Sijoitustieto.fi)


sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

59 Sijoittamisen kulut

Sijoita matalilla kuluilla. Sijoita indeksirahastoihin. Sijoita Nordnetin Superrahastoihin. Sijoittajan tuottoa syövät kulut. Älä maksa liikaa. Älä maksa mielellään mitään.

Tuossapa ohjeistusta sijoittajille. Miten paljon olet valmis maksamaan siitä, että säästösi tuottavat esimerkiksi 10% vuodessa? Se nimittäin on hyvä tuotto, joka toisaalta on toteutunut osakemarkkinoille indeksin mukaan sijoittaessa - ennen kuluja.

Jos löytäisin palvelun, jossa sijoitukselle luvataan 100% varmuudella tuo kymmenen prosentin vuosituotto (tietenkin korkoa korolle mukaan, eli tuotto myös tuotolle), olisin hyvinkin valmis maksamaan vaikka kahden prosentin kulut vuodessa. Jos riskiä ei olisi, olisin itse asiassa valmis maksamaan vaikka viisi prosenttia. Entäpä sinä?

Tällaista palvelua en ole toistaiseksi löytänyt, enkä varmasti löydäkään lukuun ottamatta tilannetta, jossa inflaatio ja korot huitelisivat jossain aivan eri sfääreissä kuin nykyisin. Esimerkiksi 90-luvun alun laman aikaan 10% olisi ollut melko huono tuotto sijoitukselle, olihan korkotaso hurjimmillaan 18% luokkaa. Nykyisten nollakorkojen aikaan kolme prosenttia olisi riskittömälle sijoitukselle hyvä tuotto ("riskittömällä" sijoituksella tarkoitan tässä talletussuojan piirissä olevia pankkitilien korkoja, ja miksen myös AAA-luokiteltuja valtionlainoja ja vastaavia).


Tällä hetkellä maksan sijoituksistani seuraavia kuluja (en nyt käsittele asuntosijoitusta tässä):

Seligsonin indeksirahastot (Suomi, Eurooppa, Aasia) 
- Merkintäpalkkio 0,10%, hallinnointipalkkio 0,43-0,45% / vuosi , lunastuspalkkio 0,10-0,50%

Seligson Kehittyvät markkinat passiivinen rahasto
- Merkintäpalkkio 0%, hallinnointipalkkio (arvio) 0,75-0,95% / vuosi, lunastuspalkkio 0-1.00%

Nordnet Superrahasto Suomi
- Ei kuluja

Nordnet osakekauppa
- Osto ja myynti pohjoismaiset osakkeet 0,15% min. 7€
- Osto ja myynti yhdysvaltalaiset osakkeet 0,20%, min. 15€
- Ei säilytyskuluja
- Ei säilytyskuluja

Lyhyesti voisin todeta, että normaalitilanteessa (ei myyntejä eikä rahastojen lunastuksia, kuukausisäästö, muutama osto vuodessa) maksan kuluja reippaasti alle 100€ / vuosi. Lisäksi minulla on sijoituslainaa, josta kertyy korkoa 100-150€ vuodessa. Sijoituksia minulla on Seligsonilla ja Nordnetissa 45000-50000€.

Tällä hetkellä tiedän kaksi tapaa, joissa voi sijoittaa kuluitta: pankkitilit sekä Nordnetin Superrahasto Suomi. Muiden Pohjoismaiden Superrahastoissa tulee pieni valuutanvaihtokulu. Pitäisikö kaikki sitten laittaa noihin kahteen? Noin niinkuin korkorahastojen ja Suomi -osakesalkun vaihtoehtona? Ei sinänsä ihan vihonviimeinen vaihtoehto sekään.


Mistä haluat maksaa? Tuotosta, palvelusta vai jostain muusta?

Jos nuo 45000-50000 euroa olisivat esimerkiksi oman pankkini sijoitusrahastoihin sijoiteltu - kenties pankin sijoitusneuvonnan perusteella, maksaisin helposti jopa tuhat euroa vuodessa kuluja rakkaalle pankilleni. Mistä hyvästä? Hyvää tietenkin olisi todennäköinen hyvä hajautus, ja lähtökohtaisesti pankkien kovakuluiset rahastotkin tuottavat pitkällä aikavälillä kohtalaisen hyvin.

Pahin ansa kovissa juoksevissa kuluissa on se, että ne syövät joka vuosi tuotosta ison osan, ja ennen kaikkea syövät pitkän aikavälin tuotoista todella ison osan, jos vuosittainen 1000 euroa on poissa korkoa korolle jauhamasta. Lisäksi pankin rahastot tuovat helposti väärän turvallisuuden tunteen, ikään kuin rahat olisivat paremmin suojassa siellä kuin "epämääräisten" nettivälittäjien tuotteissa.

Suhtaudun monen muun kanssa penseästi kovakuluisiin osakerahastoihin. Ne voivat olla indeksiä parempia sijoituksia, mutta valtaosin, ihan maalaisjärjen mukaan näin ei ole. Kahden prosentin vuosittaisella kululla on päästävä jatkuvaan kahden prosentin ylituottoon indeksiin nähden. Kertokaa heti, jos jollain on tästä kymmenien vuosien näyttö. Lupaan harkita vakavasti sellaista rahastoa.

Kuitenkin, monelle voivat nämä rahastot ovat olla ihan hyvä vaihtoehto. Se on käytännössä helppoa, jotkut vain pitävät siitä, että kaikki raha-asiat ja jopa vakuutukset ovat saman nettitunnuksen takana. Mikäs siinä, jos säästää jatkuvasti rahaa sivuun, ei se yleensä pieleen mene. Eivätkä asiakkaat tule kovakuluisissa rahastoissa yleensä huijatuksi, kulut ovat kaikkien nähtävillä, ja niistä puhutaan sopimusta tehdessä. Riskitkin ilmoitetaan niin, että asiakas sen ymmärtää.


Sellaiselle, joka ei ole kiinnostunut muusta kuin siitä, että tulevaisuudessa on jotain pesämunaa pahan tai hyvänkin päivän varalle, voin suositella kuukausisäästöllä matalakuluisia indeksirahastoja. Niistä osa kannattaa olla osakerahastoja, osa korkorahastoja. Korkorahastojen suhteen olisin tällä hetkellä pidättyväisempi, ja laittaisin niihin suunnitellut kuukausisäästöt säästötilille. Näihin liittyen voin mainita palveluntarjoajina Seligsonin, Nordnetin (näissä rahastot) ja Norwegianin (tässä säästötili).

Sellaiselle, mitä itse olen, suosittelen tätä hyvää harrastusta. Osa osakesäästämisen ideaa on löytää järkevät kulut kaupankäynnille ja ennenkaikkea vuosittaisiin ja kuukausittaisiin kuluihin.



lauantai 11. maaliskuuta 2017

58 Alkuvuoden 2017 ostot

Alkuvuonna olen täydentänyt Nordnet -salkkua seuraavasti:

26.1.2017 osto KONE 20 kpl á 42,77€ -> yhteensä 855,40€
28.2.2017 osto Target Co. 30 kpl á $57,96 -> yhteensä $1738,80 (kurssi 0,94 / ~1635€)
10.3.2017 osto Facebook, Inc. 1 kpl $138,75 (kurssi 0,94 / ~130,40€)

Keskihinnat sisältävät kaupankäyntikulut (Kone 7€, TGT 15€, FB 0€).

Ostot olivat varsin erilaisia luonteeltaan. Kone oli harkittu täydennys aiempaan 30 osakkeen omistukseen. Ostin helmikuussa 2010 viisitoista Koneen osaketta hintaan 29,74€ / osake. Myöhemmin osakemäärä tuplaantui splitin myötä (eli hankintahinta puolittui myös 14,87€ tasolle). Nyt siis 50 Konetta keskihintaan 26,03€/osake.

Target tuli lopulta yllätyksenä: olin laittanut pohjaongintatyylisen toimeksiannon koko helmikuulle  melko roimaan alihintaan, ja tulosjulkistus romautti osakkeen niin, että New Yorkin pörssipäivän aluksi tuli kaupat mainittuun hintaan. Vahinko? Ei. Hinnan olin laittanut sille tasolle, että osinko suhteessa ostohintaan on yli 4%. Target on osinkoaristokraatti, joka on suhdanteiden yli maksanut jatkuvasti nousevaa osinkoa kymmenien vuosien ajan. Nykyiset tulospettymykset ja vaikeudet toivottavasti ovat tälläkin kertaa voitettavissa.

Facebookia ostin eilen yhden kappaleen minuuttia ennen kaupankäynnin loppumista. Nordnetin kampanjaan kuuluneessa kaupassa ei ollut kustannuksia. Tämän hankin salkkuun melkeinpä heräteostoksena, katsotaan, miten firman käy. Osinkoa ei tipu, joten ei oikeastaan kuuluisi edes salkkuun, mutta seurataan nyt. Maailman FB on ehtinyt jo valloittaa ennen eilistä ostosta...

Tämän lisäksi Seligsonin kuukausisäästö vanhaan malliin neljään rahastoon x 50 euroa. Rahastot olivat siis Eurooppa, Kehittyneet markkinat, Aasia ja Suomi.


Suunnilleen puoli ihmiskuntaa odottaa jo pörssiromahdusta. Joko ensi viikolla? Vai ensi vuonna? Vai ensi vuosikymmenellä?